Rauma merimuseo

 

Arvosa selskaapp,

Täyty ny vettä se verran gottippäi, ett kehutast vähä Raumangi merimuseot, kon dul viikinglaevmuseot jo reklameerattu jokune aik takasi. Rauma merimuseo o nyp päässy rippiskoul-ikkähä, ett onneks olkko vaan gauhjast sem bualest. Kaua stää museot Raumallf fundeeratti ja kohkatti, ja viimitteks semne sitt saattin grundatuks ja avatuks kesäkuus 2004 vanha merikouluhu. Sopevamppa ja fiinimppä paikka ei merimuseoll olis suuttann löyttykkän, go vanh merikoul. Se om bykätt vuann 1900 ja o ittesäs jo niin gomjas ja fiin, ett siinäkkim biissa vauhkottlemist.

Kartnollk ko väärä, niin dlee ensmäitteks vasta skuunar Ihanan gajuutt ja sinnk ko astu sisäll ni ymmärtä, etei ne dila ols sunkka mittä nii merkilissi ollup piänis talomboikkasis seillaevois. Näytill o ahterkajuutt, ko on darkotett kapteenill, mutt besättningin dila ova oll yhtessi ja viäl pali piänemppi. Kajuutt suutta ol ainuv Suames, ko o säilynn näihim bäevihi alkperäses reedas talomboikkasest seillaevast. Se tranutti ihmsten ilmoill, mettän geskeld hamina edustallt Isost Järvluadost, misä se ol tehn gesämöki virkka usseman gymmend vuatt.

Jaaha, kyll mar tarvittis menn museoho sisälekki, mutt stää ennen däyty viäl ihmetell eine aikka trapum biäles oleva ankkri ja suurt propelli. Sitt päästängi itt asjaha ja uuvottlemam bytingi sisäll oleva kaikengaldast merihistuurjalist tilpehööri. Nässist ulkovest vasemallk kädell o sali, misä om bali komjoi kapteenindaului ja klasin daanes raameihi uvotetui pualmallei. Seoravas kamaris o meriarkkeologissi jutui ja sinn mnää jää vauhkottlema Siiwo ja Brita Danim braakeist fyärätyi föryi. Yhdes nurkas o äijänguva, mill o vanha sukellusvehkep pääll ja mukulill o lysti, ko ne veivava ilmpumpun gans happi sill äijäll ja se praakka jottalai hullmaissi.

Seorava kamar om byhitett merikoultuksell ja siäll o monenäköst alstandi, mill o enne vanha navikoitt ja pidett träkki laevas. Jottalai nykyaikkast ja uuttakki löyty, taikk melkke uutt kummingi. Siäll o näättäk semne simulaattor, ett seisota ikä prykäll ja styyrätä alost. Televisuuneist näke maisema ja ruarist suutta ookaillk kappjoist sundeist, ja jos o jämtt nokipimjä taikk sumet, niin dutka ja kaikk muukki apuvärki ovaf framill.

Pääsalis on gaikengaldast sekiseorast kräässä. O laevamallei, valmei ja kesk-erässi. Katost killu kaskloti leukluu, mill o mitta ainakki neli meetteri. Hoppet seillaeave besättning on deht vaksist vitriinihi ja nes saa paohaman, gom baina heijän guvatas sähkösest ruudust. Yhdes nurkas o esitett nykyaikkast laevambykämist ja siin olevas fotograafis o usseman duttukin daulvärkki. Se on gyll hyvä asi, etei raumlaine laevarakenus ny valla histuurjaha ol jäänn, ja ett se o viäl hyvi hengis, vaikk välill näytt jo eine surkkjald.

Alavoovingi viimses nurkksalis om bali eringaldassi laevamallei, naplikatsuunvärkei ja kaljuunguvi. Jos käveis viäl ylävoovinkki kattomas, vaikk ei siäll nyp pali mittä olekka, mutt juhlsali nurkas on gompuutter, mist saa hakki kaike mailman diatto vanhoist raumlaisist laevoist, niitten besättningeist ja asjakirjoist. Siihe mnää jäängim bitkäks aikka selamam bladei. Tornihim bääse viäl yhde voovingi ylöspäi ja siäld o luanikast syynät akknoist ymbris kaupunkki ja vauhkotellf framillp pannui taului. Kolm tiima men, ni ett humatt. Täyty käydk kyll ussemin go viide vuade välei merimuseos.

 

Merimuseo fasuun

 

Ihanan gajuutt

 

Naplikatsuunvärkei

 

Kaskloti leukluu

 

Imperator Alexander II:n galjuunguva

Mainokset

Tansklaises trahtööris

 

Arvosa ihmse,

Mnuu on dyäreisun däällt Tanskas eine venattan, go meining ol alu alkkate, ett mnää olen dääll neli viikko, mutt ny o yhdestoist viikk menosas ja nousvast viikost tlee lukkuas kahdestoist. Se jälkke mnää jäängi suvilysti fiirama ja koeta saadp paati vettehe, ni ett kerkkeis eine seilamangin dänä suven. Mnää nys sitt viäl skriiva jottalai klookui täällt Tanskast, koten juur mittän tiäd Rauman daikk Suamenga viimsist asjoist. Ei ol oikke kerjenns semssi seoramanga, mitä nys sitt vähä ole Läns-Suame sillon dällöm bikimilttäs vilkassu intternetist. Mnää en gyll tykkä yhtikäm behu lukki kompuutterist aviisei, ko net tarvittis ol oikkem baperillp prändättynäs, ett niist sais jottalai selkkoki.

Kyll maar täällt Tanskam bualest stää juttu piissais vaikk enemängi, mutt mnää nyk kerrom barist asjast, kom böffättä ensmäitteks miälehe. Trafiikk on dääll vähä eringaldast ko Suames ja polkpyäräilijäs suttavat trafiikkymbröis ja muuhalakki erillt tavallk, ko Suames, ett niitten gans täyty ollt todestakki varovaine. Josas jää jossa ristokses eine ihmettlemän, daikk vartoma eineks aikka, niim biilindorv ruppe soima nässist. Töysyi tääläkki on geksett laitta joka paikkaha, mutt ne eivä ol niin diittkanttissi ko Suames, ett paikap puttova hamppaist ko aja ylitte. Stää mnää olen goohotellk ko ole ookaillp piilin gans Kalundbori ymbristös, misä om bali piäni kyli kolme neljä kilomeetteri pääs toisistas ja niis muutam torpp, ni melkke jokattes kyläs o valkonem biän girkk ja se ymbrill hauttausmaa. Ett kirkongyli täällk kyll piissa.

Mettis mnää olen gans käynnp pali tramppamas ja kähjämäs geolymyi pyhäsi. Puu ovat täällp pääasjas lehtpuit ja suureve osa o semssi, eten ol enne nähnykkä. Kuusei en ol nähn lainkka, mutt männyi o siällt tääll, mutt eringaldassi nekki ovak ko Suames. Neuluse ovap pahuksem bitki ja karppu om bali krouvima näköst, ko mihe on dottunn. Pääsjäise jälkke, ko mnää ensmäisen gerran dliin dänn, ni Raumall ei olluk koivulehde viäl hiirengorvilakka, mutt tääll olis koivuoksist tehn jo vihdoi. Ilm tääll muuto tundu melkke samangaldaseld ko Raumalakki, mutt melkke ain duule ja usse oikke storma.

Kalundbori suuri maamerkei ovak kolivoimlan gorkkjak korsteeni, kirko viis torni ja kaks vanha radjomasto. Vanhois röörradjotte asteikos suutta viäläkki nähd täkstin Kalundborg. Niit kaikki klookui kaupungitte nimei tlii mukulan davattu ja vauhkotelttu siit radjon glasisest asteikost, niingo ny: Hilversum, Lille, Motala, Luxemburi, Bruxelles ja mitä kaikki niit sitt olika? Histuurjahan domsek kesk ja lyhyvätte aalotte lähetykse ova jäämäs ja Kalundbori lähettimekki ova verkendynn jo parikymmend vuatt takasi, mutt masto ova viäl muistonp pystös. Mastotten gans samases piänes niäme nokas on Kalundbori seilpaattseora hamin ja pellon gappal, misä o jämtt merkilise näkössi piäni pitkkarvassi mullei.

Tansklaissi olui on dull maistelttu eine verra ja kaikkem barhave mnuu makkuhu o Royal Pilsner. Odenset myydän gans pali kraanast ja seki o iha hyvä makust. Carlsberi ja Tuborim brykäyksi saa trahtööreis kyll potust, mutt yhtikän graana en olp pann merkill missä. Täällk Kalundboris ei ny ni montta trahtööri taikk pubi olekka. Pari isomppa o ja sitt on golm piänemppä. Mnää meni yks ehto pari suamlaisen gambraatin kans yhte semssem biänen drahtöörihi, misä ol neli viis piänd pöyttä. Tiskill istus viis taikk kuus ihmist ja ko me astusi sisäll, niin goko fänikk ei sanonnp pitkä aikkaha yhtikä mittän, gon gaikk vaa vauhkottliva, ett ketäst siäld nyt tul? Siit tlii semne olo ko olis trambann jongu viara olohuanesse. No, kyll se kapel koht jälle jatkus, ko me oli saann oluklasi ettehe ja praakann, ett me olla suamlaissi. Semnen tundu sukkelald, ett täällk krääsytetäm baperossi sisäll melkke jokattes olutrahtööris. Missä muuhall ei stää sitt sillaillp poltetakka.

 

Lysteline nimi tansklaisen döysyll

 

Klookui valkossi pajui

 

Radjomast 30-luvuld

 

Pitkkarvane mull

Roskilde viikinglaeva

 

Rakkak kambraati,

Tääll mnää vaan Tanskamaall viäl viätä aikkatan ja käven däsä yks päev Roskildetakki uuvottlemas. Roskilde tiädetä ja tunnetan gaikkem barhate siällf fiirattavast rock-kalaasistas, ko o lajisas yks Eoropa suurimppi, mutei siit nys se enemppä tällk kertta. Roskilde on Tanska vanhimppi kaupungei ja ollu muinasse viikingitte aikkaha oikkem bääkaupung. Viikingitten tähde mnääkim boikkesi Roskildehe, siäll o näättäk museo, misä o näytill Roskilde vuanost nostetui laevam braakei. Tott kaiket niit täödys pääst vauhkottlema, kon gerram baateist olen giinnostunn.

Aastaikka 1962 ne laeva löydysiväs Skuldelevist, ko o liki Roskilde. Paatei on gaikkjastas viis kapplet ja ne o muina uvotett oikken darkotuksellk kappja sunttihi, ja tällätt kivei täyttöhö, etei viholisep pääsis laevattes kans sundist läpitte. Roskilde vuanohom bääs siihe aikkahan golme sundin gautt ja o eppälys, ett kaks niist olis tukotett tällt tavallp paateitten gans. Yhdest sundist o löydett paalui merem bohjast ja niillf fästningeill o laitett tapplus pystöhö, jos viholine on dull liia liki.

Uvotetup paati ovak kaikk eringaldassi ja eringokkossi ja andava hyvän guva se aikkasist viikinglaevoist. Niit on gäytett kaupangäynttihi, kalastuksehe ja sodangäynttihi. Ne on diättväste uvotett sundim bohjaha vuasitten 1060-1070 välill. Ei siälls sundim bohjast löytynn sunkkan, gon gauhi kasa vanhoi mädäntynnyi laodambätki, mutt niit pruuvatti ja ändrättim barikymmend vuatt kokkoho, niin gyll niist sitt tlii iham baati näkössi.  Laevoist on dimbrat fiinip pianoismallik, ko ova ainp praaki viäres, ett näke kumne se paatt o muina ollu. Museopytingi viäres om biän saar, misä o varv ja siäll on deht yks yhtehen gokkossi kopioi viikingaloksist ja niillp pääse seilamangi, jos tykkä.

 

 

 

 

Skuunar potus

 

Arvosa lukkja,

Viimis vuade lopull ol Läns-Suames reklaam, ett Rauma Merihistuurjaline Seor järjestä kurssi, misä opetetam bykämä laev potu sisäll. Mnää oli jo vuassi fundeerann, ett semne olis luanikast tehd ja nyk ko mene kurssillf fölihi, ni se tlee tehdyks hyvätte höydetten gans. Kurss kokkonus ensmäisen gerra merimuseo alakerras tammikuu alus ja paikallt tlii likimaim barikymmend oikke hasnaali laevandekkjä. Fänikk täödys pistä kahte, kahden diima vooroho, ett kaikk soveisivap pöödä viärehen dimbramam biäni aloksias jokatten maanandaehton. Kurssi opettajas Salose Rainer ja Randeni Ilkka sääkräsivä, ett tehdä ny näi ens alkkuhu vähä englave kaksmastone skuunar, misä o föörmastos neli raakseili ja kryssmastos kaffelseil.

Ensmäinen gert men siin, ett vauhkotelttin baikam bäällt tuadui, potuihin tehdyi laevoi ja tuteeratti, ett mitälai kalui ja värkei stää sitt oikken darvitais. Toisellk kertta päästi jo sahama goivunolkost kappal, mihe ruvettin griipustama skrovi muadoi siuld ja pääld. Sitt ko sprong, föör- ja ahterstääv olivas saatt timbratuks, ni aljetti puran gans kaevama puut poies täkist, nii ett siihen dliiva halvtäkk ja reelingi. Täkillp pykätti föör- ja ahterkajuutt ja frahtluuku. Se jälkke vooros olivakkim buksprööt ja klyyvarpumm. Net tehtin goktailtikuist ja klyyvarpummi alapualellt tliiva viäl vatustaaki rullangast. Skrovi oliki reedas, ko siihem boratti viäl pahuksest kaike mailma reikki, mist staaki, vandi, prassi ja falli meneväs sitt läpitten, gon daklaust tehdä.

Rikis ongi sitt gaikke suureve homm tämses piänes laevas. Föörmast tehtin golmest koktailtikum bätkäst, mihen dul yks saaling ja neli raakka. Kryssmast pykättin gahdest pätkäst, mihen dul kaks pummi kaffelseili varte. Sitt ko nämä kaikk osa ol saatt surrattu ja kliiströitty kokkoho, nii alko armotoine väht seilitten gans. Raaveltuukkin ol kaikke ohuvamppa valkost pumbulstyykki, kom buadist ny vaa saa. Tuukist knipsuteltti saksitten gans eine seili isove kappal, ming reuna sitt taitetti ja kliiströitti yhtehe. Se jälkken go seili oliva reedas ne neolotti raakoihi ja pummeihin giines rullangall. Kaikk prassi ja falli tehti rullangast ja prasseihin dlii pahuksem biäni pari millimeetterin gokkossi plokei kaikkjastas kahdeksan gapplet. Nep piänep plokikkin täödys itt tehd ja niis o viäl reikäkin geskell.

Ny laev alko olema siin reedas, ett sen saa laittap pottuhu. Mnää oli käynn jo viinpuadis ostamas rommpotu, mihe mnää meinasi laevam bistä, mutt ei se pott pasanukka oikke raarist. No, ei se ni nuuka, romm ol kummingi hyvä! Kirpptorilld mnää löysi fiini neliskanttisem botu, mihe laev passas hyvi sisäll. Potum pohjallf flätättin gasa siniseks färjätty klasikitti ja se rongitti piänellk köpill mere näköseks. Skrovi ol teht kaksosaseks ja nys se alaosa tällättin gittihi. Skrovin ylemb osa ja kaadetu masto seileines tuupatti krossmänttines potu suust nys sisäll. Täsä kohta mnuull meinas tullt tenkkapoo, ko alaosas oleva ookaustapi eiväs sopinukka yläossaha. No, ei auttannk ko otta laev viäl ulos potust ja ändrät skrovin yläosas olevi ookausreikki. Vihdo viimä alos ol potu sisäll ja sitt vaan dranuma mastoi pystöhö ja hiivama rullangoi, nii ett seili ova lailses asenos ja hyvä näkössi. Kliistri yhde eine viäl niihim baikoihi, mist langat tleeva ulos skrovist, langap poikk ja pruntt potu suuhu. Huh huh, siins se sitt o!

Kaikk kurssillp pykäty laeva ova ny nähtvillk kesäkuu aja optikkpuad Palmu akknas, osottes Kuninkkangatu 10. Käykkäst uuvottlemas!!

 

Skrovi melkke reedas

 

Mastop pystös

 

Langoi piissa

 

 

Laev potu sisäll

 

Kaikk kurssillt tehdy laeva

Isom Beldi sillam biäles

 

Hyvä ihmse,

Mnää skriiva ny viäl eine lissä tääld daanitte ja juutitte valdkunnast ja se meiningeist, kon gerran dääl viäl olengi. Töitten gans o omak kiirus, mutt yhde vähä on gerjenn sendän gattleman Kalundbori ymbristöki.

Rösnääsi niäme nokas tlii käytty ja se o valla fiinp plass. Koko nokk om belkkä santta ja se reuna nouseva jyrkäste ylös merest. Ai joukko näke paikoi, misä hiakk o lonsonn merehe ja fyäränn isoi puit mennesäs alas ranttaha. Kyll maar meri verka syä ajan gans koko niämem boies. Niäme nokas o nätt piän valkone fyyr ja siäld on gomja maisema merell ja näke pitkä ja kappja niäme oikke raariste. Merivesi o oikken girkast ja pohi näky, vaikk kuip pitkällk, ko stää rannast kattle. Toisest mailmasodast o muistonp paikam bäälls sakemannittem bunkkerei ja fästningei, mutt muistoi muistakki sodist o jälill viäl merembohjas ja josta vanhast engelsmannitte seillaevam braakist o nostett tykeiki ylös.

Parikymmend aastaikka takasim bykätti sild Isom Beldi sundi ylitte. Mnää ole menn muutman gerra silla alitte, muten goska siltta pisi ylitte. Yks pyhäpäev mnää käve sillam biäles vauhkottlemas stää, muten dälläkkän gertta mennys sundi ylitte. Sillast oteta makso runssa nelikymmend eoro suunttahas, etei stää pisi viitt turhambäite lähtis styyräsklemä, josei mittän baremppa asja olt toisellp pualell. Sild o linnundiät semse nelikymmend kilomeetteri Kalundborist eteläm bäi ja Kalundborin golivoimlan gorkkja gorsteeni näkysiväs sinns saakk. Sill aikka ko mnää uuvottli siltta, ni se alitten gerkes menemä yks seilpaatt ja pari laeva ja kui ollakka, ett toine niist laevoist ol Raumall rakenett pasiseesar, kon grona Oslo ja Kieli väli. Stää väli mnääki ole sohranns samasem baatin gans pari viikko.

Ruakkulttuur on dääll vähä sukkela. Ihmses syäväp päivällt töisäs föliruuaks pelkki voileippi ja muutongi hep pistävä smörrebrödi triipeihis melkken gokom bäevä läpittes. Mittän gunnolissi ruakaloi ei oll missä, mist sais lailist ruakka ja peruni päeväs aikka. Niin daikk yks semne sendä löödys yhdest puadsentraalist ja siäll mnää ole ussen gäynnp pualpäevsell. Kadutte varsill o ainvastas pitsa, kepap ja voileip trahtöörei. Kepap on dääll eine eringaldast ja merkilise makust, näättäk se tehdä vanhan traditsuuni jälkke lamppalihast, niingon guuluki, mutt Suames se tehdä elukalihast. Muutakkin gansattevälist räätti kyll saa. On dääll ainakki yks italjalaine, meksikaanitte ja kiinalaisten drahtöör. Yks ehto mnää käve jaappanilaises trahtööris ja söi ankka appelssiingasten gans. Oikke raari heijä ransuunis ol ja sakeki men liukkast alas huilust. Tanskangiäle opino ova alkan makon gautt. Nyt trahtööritte ruaklistast ymmärtä jo aika pali ja lopu arva.

 

Rösnääsi fyyr

 

Rösnääsi niäme nokk fyyrist

 

Kaalund Kloster on Kalundborin gaupungindalo ja om bykätt muinase fransiskaan munkitte luastarim baikall.

 

Isom Beldi sild

 

Klaari Rauman giäld