Arvosak kambraati,
Viimätteks ko mnää tei riivatui pannkakoi ja kattli vanhatte ransuunitte resähtei ni fundeerasi, ett seoravaks suutais freistat vaikk klimppsoppa. Ainakki kaikk ihmsek ko ovas stää syänn nin gehuva, ett se o sikses oikke hyvä makust. Rääti nimi ei olk kyll valla haukuttlevaine, mutt eilä mnää sai sitt bäähäm bruuvat stää klimppsoppa. Ei muutko intternetist kattoma resähtei ja se jälkken golppama ruakkomeroi, ett mitä siäld löödyis valminas. Moretterei, sipula ja kryydei ol, mutt melkken gaikk muu tarppelinen täödys hakkip puadist. Mnää kirjotim biäne sänttklapu ja läksi Apsim biilmarkettihi.
Marketi hyllyld löödys ensmäitteks neljäneskilon juurikkangappal ja mnää krottasi se vasum bohjall. Vanhoi perunoitakki ol sendä viäl jälill. Annabellat se ol ja mnää valikoitti niit tusina verram blastiikkpussihi. Liha valikoittemises tliiki sitt jo tenkkapoo. Resähtis seisos, ett tarvitais naoda etuselkkä taikk etukontti, ja mialulisest ni ett siin olis luut fölis. Hylly oliva vääränäs monenäkössi plastiikkissi loodi, misä ol sia- ja kanaliha ja kaike mailman gryydätyi grillpifsteekei, mutei löytynnk ko yks elukalihane lood ja seki ol sisäfilett. No, ei auttannk ko ottak karjalambaistihi meinatt seotus, misä ol puale sialiha joukos. Se sai luvam bassat tällk kertta.
Mnää kräväsi ison gattlan gaapim beräld ja päästin graanast siihem bari litra vett ja pani lisseks vajan gilo verra valmiks palotelttu liha joukkoho. Liäm rupes piamitten girplöittemä ja siit täödys höydette jälkke kuarip pinnallt tleeva vahtop poijes. Ko liäm lakas vahtomast, ni mnää flättäsin gryydis sekkaha: kahdeksan deelusikalist suala, kolmkkymmend mustpippuri ja pari laakerilehte. Mnää anno liha hauttu verkales pualen diima ja laitom balotellu juurikkangapple ja viis isso moretteri lihatten gans kiahuma. Kymne minuutim bääst ol perunatte ja kahde sipula voor mennk kattlaha. Sitt vaa varrotti, ett perunat tleevak kypseiks.
Kom beruna olivak kiahunnp pualen diima, ni mnää oti niist ungefäär pualep poijes skoolihi. Peruna muussatti ja otettin gattlast pari desi puljonkki, mihe seotetti yks desi vehn- ja ohrjaohoi, kanamuna ja yhde eine suala ja sokersantta. Täst sortimendist mnää kerittli miälestän sopevaisem baksuse smeeti, mist sitt kiaruttli ruaklusikallk klimbei ja pani ne lihamberunatte joukkoho. Täsä kohta mnää tein gyll piänen glummi! Jälkkembäite mnää luvi yhdest toisest resähtist, ett lihasopast tarvittis ottap puljong erinäs piänemppän gastrulli, misä klimbis sitt kypsenetäis. Ny mnuun glimbip pakasiva levistymä ja suutta oll, ett mnuun daikinaki oll eine liia flatikka. Klimbeist ei vaan dullu oikke näti näkössi ja koko sopp ol yht vellinkki. No, tämä ol ensmäinen gert ko mnää tämmöst klimppsoppa pruuvasi, jos vaikk seoravallk kerrallk klimbitten dekemine luanais paremi.
Mnää kummingi maisto soppa ja iha hyväld se maistusiki, vaikk suala ol kyll yhde eine liikka mnuu makkuhu. Kaks taldriikilist mnää pisti stää triipeihi, ni ett tuaksatt piäne nälkkähä. Emändäki arvas ottat taldriikill varovaste pari lusikalist soppa. Hän maisto stää ja meinas, ett tätä mnää en gyll syä, ko se o niim bahuksen gamala näköstäkki. Olkkot sitt syämätt, ko on domne ainanen grongel! Mukula oliva oll yhtesells suvilystreisull ja poikkesiva meill ehto edell, ennengo meniväk kottihi. Heills sopp kyll tek kauppas ja kehusiva viäl, ett hyvä o! Poik ott stää piäne ämbri viälf föliruaksikki.
Tarppek kuude satsin glimppsoppaha:
- 900 gr elukaliha
- 2 l vett
- 12 peruna
- 2 dl vehn- taikk ohrjaohoi
- 250 gr juurikast
- 5 moretteri
- 2 sipula
- 8 tl suala
- 30 mustpippuri
- 1 tl sokersantta
- 2 laakerilehte
- 1 kanamuna
