Ottila hiittengirnu

Arvosa lukkja,

Mnää olim berjandaehtost flikan gans paserull ymbärs Paroalho. Haappusten girko nurkald me läksim bolkku pisim bäi Ottilamäkke. Meillk käve ni hyvä tuur, ett viljelyspalstatten dykön oleva komjas hiittengirn ol juur tyhjenett vedest ja steedatt föryst. Fiini kirnut oliki mukavas syynät tällk kertta. Mnää ole usseman gertta ennengin gäynn uuvottlemas stää, mutt ussemitte se o ollp pualillas vett, etei pohja ja svarvingivei ol näkynn lainkka. Raumald ei ol ylipäätäs löytynnk kon gaks hiittengirnu. Toine niist o Vuatlas Kelkkatiäm bääs, mobilistitte hallin dakan. Ole mnää stääkin girnu joskus gäynnk koohottlemas. Kroopp ol runssa meetteri levi ja sillk kertta vett täynn. Jollan göpill mnää sökötim bohja, mutei kroopp olluk kom buale meetteri syvä.

Ottila hiittengirn löödys kevällk 2015, ko Rauma vihertoimen drekoolmestrik kaevovas se framill. Heijä föörmannis Rantasem Pasi ol jo ussema vuatt katellp plassi, ja vauhkotellk klooku näköst suurt kranssi, ko ol kalljos ungefäär meetterin gorkkeudell. Rantase ol jo kauva nakottanns syynät plassi eine nuukemi, ja vihdo viimä häm bääsikki asjam bääll. Trekoolmestrik kaadova ensmäitteks kalljo viäres ollum buum boijes. Sitt ko he olivak kaevannp puu juure ja maam boijes, niin galljost löödys bari suurt ymbyrkäist krooppi. Trekoolmestrif fundeerasiva, ett hiittengirnui ne ova, ei siit olp eppäilystäkkä! Samasen suven asi käytti viäl vissemäks vakudeks syynämäs geolookisen dutkmuslaitoksen doimest. Asjanduntti paohas, ett kyll se o vaa hiidengirn o, mutt piänengokkone. Mnuu silmisän se on gyll sikses suur, ainakki jos stää vertta Vuatla hiittengirnuhu. Ottila hiidengirn o yhtesse neli ja pual meetteri levi, ja suureve kroopp o runssak kolm ja pual meetteri syvä ja sama verra levi.

Jämtt nuukast ei tiädett kui hiittengirnu ovas syndynn, mutt aanata ett jäätikös ollest reijäst sulamisvesi olis tröömänn alas kovallf faartill ja trykill, nii ett kalljom bääll olluk kivi olis ruvennp pyärimä ja jaohamam galljohon grooppi. Suamest on gaikkjastas löödett runssak kolmtuhatt hiittengirnu. Kaikke suureve Suamest löödett hiittengirn o Salla Aholavaaras ja se mailman golmaneks suureve hiittengirn. Aholavaara hiittengirn o viistoist ja pual meetteri levi ja kolmtoist meetteri syvä.


Valpurimbäev

Raar selskaapp,

Nykyses markkinrymylis ei ensmäiseks tul miälehe, ett vappu o alu alkkatte ollk kristelinen galaas. Katolisen girkom byhä Valpur o andann nimes vapumbäeväll. Valpur ol englandlaine nunnk, ko läks baijerimaall levittämän gristioppi. Reisum bäälls Saksaha, Englanin ganaalis nous kauhi hiivar ja laev joodus merihättähä. Vanh tarink kerto, ett Valpur rukkoilk koko stormi ajam bolvilas laevan gannells suajelust jumalald ja laev pääsikin ganaali ylitte ehjänäs haminaha. Tänä päevänäkki Valpur o merimiäste suajelupyhimys stormi vasta.

Vapun gorvis o enne muina Suamess fiiratt kevän galaasi. Läns-Suames om boldett helavalkkjoi, ihmset tansasiva valkkjatte ymbärs, kilisytivä lehmängelloi ja ryyppäsiväs sima. Valkkjoill ja tansamisell o oll meining ajat paha hengep poijes. Kari päästetti ensmäisen gerran navetost ulos ja nep pistettin garama valkkja ylitte, sen tähde ne olsivap pysynnt terven. Itäsest Suamest on dullt traditsuunp prasutta valkkjoi mittmaarjan ja helavalkkjattem bolttamine o unhottunns se jälkke.

Nykyselttä vapun traditsuuneihin guulu siman daikk samppanjan glipomine. Tavalisest vapu rääteihin guulu tippleevä, mungi, naki ja perunsallat. Jos vappun rookka ollf fiin ja aoringoine ilm niin gaupungitte espenaadi ovat täynn ihmssi, ko ovaf flätännf fildin grääsmattam bääll. Siin hes sitt istuvaf fildim bääll vasutten gans, misä o föliruakka ja fölipotui. Mukulak karava ymbrill ja pelava ilmballotte, naamritte, huiskatte ja serppendiinitten gans.

Kanali helm o jo eilä saannk kylmäm beso ja valkose lakim bäähäs ylioppilatten doimest. Tänä vuann o se verran galssi vapumbäev, etei Parpasalihin taedk kauhjam bali fänikkä kokkonttu. Rauma mobilistis styyräilevät tänäp ymbärs kaupunkki vanhattem biilittes gans pualem bäeväm jälkke ja torill o monttalai prokrammi. Raumam boiksoittokund lähte paraatihis tiaatri edest kell neli jälkkem bualem bäevä. He tekeväp paraatisas fiinei manööverei Valdkadullp puretun Tarvondori edes ja viimätteks viält tiaatri edes. Kyll ny ränttä lähti jällf fiirama vapput kaupungillk kahde vuaden goronapaussi jälkke. Pistäkkä einem baksuve pluus päällen, ettäs tarkennutt, ja ottakka lämmi humöör fölihi. Oikke hyvä valpurimbäevä kaikill!!


Sild yli murhette mere

Kos olek körtynn, kirr ja närr.
Kon gyynlep pakka silmi, mnää kuiva nek kaikk.
Käsiväärä ot mnuu sillon,
gotes kambraatti lööd.

Niingo sild yli murhette mere, tahdo ollas snuull.
Niingo sild yli murhette mere, tahdo ollas snuull.

Ai yässe aikkaha snuu niim belkutta.
Fundeeras, ett kuka tlee nurkan dakka.
Pimjä snää pelkkäs, pöröi ja spöökei.
Hölläst ny jo eine.

Niingo sild yli murhette mere, tahdo ollas snuull.
Niingo sild yli murhette mere, tahdo ollas snuull.

Oi hoppene flikk, seila vaa.
Snuu aikas on glansat, unelmissas nyk kulkki.
Josas koskan darvittes jungi,
niin dleen gyll puurihi.

Niingo sild yli murhette mere, tahdo ollas snuull.
Niingo sild yli murhette mere, tahdo ollas snuull.

Ammeriikkalainen gahde äijä laolköör Simon & Garfunkel ulosannova tammkuus aastaikka 1970 viidene alpummis, ko ol nimett finyylill olle veisu jälkke ”Bridge Over Troubled Water.” Trall o melkke viisminuutti pitk, hidas ballaad ja se o saann vaikuttei mustatte hengelisest musiikist ja yhdest Bachin goraalist. Kapplett pidetäm Paul Simonin gaikkem barhamban sävelyksen ja kyll se hänen gaikke suureve hittis ongi. Alpumm ol ymbärs mailma vuade 1970 musiikkpuaditten gaikke enimä myytt finyyl ja stää se ol Suamesakki samasen suven.


Raumam biparei

Hyvä ystvä,

Mnää fundeerasi, ett ny olis oikke hyvä aikka jällp pruuvat jottalai köökis, ko frou on döis ja poijes kondeist. Nii händ, mnuull olis se Raumam biparitte resäht jossa. Intternetist semne resäht tul kerra vastuksi, mutt siin ol viittoist erilai sorttist säntti. Mist mnää kaikk semse hirvesarvesuala ja potaskakki löödäisi? Kerra sitt emänällp paohasi asjast ja hän sanos, ett hänen dyämaaldas löyty kyll pali huakkjave resäht, ja se resähti jälkke mnää nys sitt nämäp piparit teingi. Ei muutko hirve, eiko härkäsarvist kiines.

Sändi olivakkin gaikk valminas, etei tarvinn ensmäisek lähtip puattihin garama. Mnää pisti uuni lämppemä valmiks sattanguuttengymnen graadihi, ett sitt ko smeett olis reedas, niim biparis sais pistä lämmjä uunihi. Frisidöörist mnää kolppasi voipaketi ja leikkasi siit viidengymnen gramman giivu skoolihi. Skool mikroaald-uunihi minuutiks kaikke friskemällt teholl. Ränttä muutom bann joku kans skoolim bääll, etei kaikk sulann voi olp pisi uuni seini. Iha niingom biänen höyden dul vaan domne miälehe. Sulanu voi joukkoho mnää flättäsi satakolmkkymmend gramma fariinsokersantta, yhden ganamuna ja yhden desilitran greta. Sitt mnää kerittlin gaikk nämä märkäs sändik kesknäs.

Kaapist täödys ottat toine skool, mihi seotettin gaikk kuivas sändi. Resähtis sanotti, ett tarvitais pualtoist desi krouvei vehnjaohoi, mutt ny ei olk kom bualkrouvei, ett nes saava luvan gelvat. Vehnjaohotte sekkahan mnää tälläsi yhde desin gorppjaohoi, teelusikalisen ganeli ja pualen deelusikalist näälikäst ja ruaksuuda. Höydette jälkke nämä kaikk kuivas sändi pit nyk keritellk kesknäs ja se jälkke seotta ne verkalles märkjä smeeti sekkaha. Sitt kon gaikk sortimendi ol keriteld kesknäs, ol määräs pistä verkalles viälp pualtoist desi vehnjaohoi lissä. Ni mnää teingi, mutt smeett ol nii vetelä, etei siit mittäm balleroi olis saannp pyäriteltty niingo ol meining. Mnää krottasi viälp pari runssambualeist ruaklusikalist venhjaohoi fölihi, ja nys smeett pysys sendä jollan davallk kasas.

Mnää kaivo uuni alakaapist uunimbelli, mihi olis määräs tehd kakskymmendviis kapplet ungefäär kakskymmend krammassi palloi. Mnää otin gaks ruaklusikka ja pistin doise lusikan gukkupäälls smeetti ja punnitti se. Pundar näytt likimain gakskymmend kramma. Ei muutko ymbyrkäissi smeettpalloi vaa värkkämä, vaikk nep pakasivakki einen garamam giines piom bohjaha. Mnää fundeerasi, ett mahdoik niit jaohoi nyk kumminga ollt tarppeks? Vanham berimätiado jälkkem balloi pidäis pyärittäk kaks samall aikka käsitte välis. Hyvä ko mnää saa vähdätyks yhden gans?

Viimäm bellill on gakskymmendviis fiini smeettpallo. Skoolim bohjall olis viält tarppe yhten daikk kahtem balloho. Mnää oti voorotellem bellild kaikkem biäneve näkössi palloi ja tälläsi niihi eine lissä smeetti. Mnää ole smeetin gans ainakkin diima huseerann, ett uun o sääkriste lämmin, go mnää flättäm belli uunin geskmäisellt tasoll. Paringymne minuutim bääst mnää nostam belli uunim bääll ja sökötä sormen gans yhde einem bipari. Se o ihmem behmjän tundune! Etei se ny vaa olis röhk sisäld. Varttiimam bääst uskala maistakki yht, mutt pehmi se vaa o! Tiimam bääst mnää maista toise ja se o viäläkki sisäld pehmi, mutei se mnuu miälestän mikkä röhk ol. Mikä klumm täsä ny mahdo käöd? Jaohoi ol ainakki melkken darppeks ja kyll pipari maakaste olivat tarppeks kauva uunisakki!!

Parin diimam bääst frou tlee kottihi ja häppeisän sano, ettän tein domssi Raumam biparei, mutt pipariks ne meniväkkin, go ova noim behmjöi. Täyty vissi frääkät ne ja viskat vareksill? Frou vauhkottel ihmeisäs mnuum bäällen ja sanos: ”Mitä klookuijas snää nyp praakka? Hyvä näkössi nua ova, ja juur jämtt semssi ko nek kuuluvakki oll. Ei Raumam biparik kuulukka ol mittän govi ikä joulpipari.” Täh? Mikästäs jutt tämä ny o? Ne Raumam biparik, ko mnää ole enne saann ova ollk kovi, mutt ne ovakki sitt vissi oll valmiks kopottunnui ja vanhoi? Kyll mnää ny ole ylppi, ett suutta mnuulls sendä vähä jaohpeukalo vikka ol.


Sändi Raumam bipareihi:

  • 50 kramma voit
  • 130 kramma fariinsokeri
  • 1 desilitra kreta
  • 1 kanamuna
  • 3 desilitra krouvei vehnjaohoi
  • 1 desilitra korppjaohoi
  • 1 teelusikalinen gäytetty kanelimbarkki
  • ½ teelusikalist näälikäst
  • ½ teelusikalist ruaksuuda

Snapskous ja lärväne

Rakkak kambraati,

Niingo me hyvin tiädä, nin giäl elä ja muuttu koko aja. Kirikiälehen dlee tavan dakka uussi sanoi, mutei ne ai oikke ol sopevaissi raumlaise suuhu. Tammkuuss kaupung-aviis Raumlaine ja Nortamo-Seor ulosannova hauskasen gilppailu, misä aviisi lukkjoill ol helmkuu aikka fundeeratt uussi sanoi raumaks. Lisseks annetti höyde, ett sana saisiva oll mialukkaste hyväll humöörill ja einen giälp poskellk käännetyi. Konkkureeris annetti valmiks kymne sana pitkälls suamellk, ko eivä ol viäl oikken gäändynn raumaks. Jos ol keksenn jo ennestäs jottalai uussi sanoi raumaks, ni nekki sai flätät jatkoks. Meining ol, ett kaikkem barhamast keksetyst sanast anneta voittajall lahikortt trahtöörihi ja kunnikiri. Förskottihi annetuk kirikiäle sana olivas: salarakas, etätyö, kasvomaski, sähköauto, kaukosäädin, kylpytynnyri, älykello, einesruoka, kaukolämpö ja broileri.

Konkkureerihi ol lähtennf fölihi 184 sanasnikkri ja he olivak keksenn melkken duhane uutt Rauman giälist sana. Kilppailu voitto men Eoraha Arsi Ojasell, ja oikken duplavoitto menikin, go hän ol keksennk kaks uutt sana, ko oliva eritotten gunniarvosa raadi miälehe. Hän ol käändänn einesrua snapskoussiks. Ruattingiäles sana snabb meriteeras stää ko jottan tehdän giiruman gaupall, ja kous tlee raumlaisem berinerua lapskoussi lopust. Toine hauskas sana, ko mialutt raatti ol Arsin gäänös kasvomaskist. Arsi sääkräs, ett hän o ain dykänns raumlaisest sanast kärväne ja siit hän sitt vääns lärväsen. Salarakas ol Arsin doimest käändynn muattoho fällyjänes. Ei Arsi kilppailuhu jämtt pystömettäst lähtenn, ko hän on gauva jo harrastann lounasmurttei ja tykkä eritotte lukki Nortamo jaarituksi.

Satakunna Radiosakki ol sanakilppailu pantt merkill ja heijä redaktööris käve intterveivaamas Rauman dorillk kilppailuraadis fölis ollut Toivose Markku ja pari kilppailu osalistuja. Hauskassi Rauman giälissi uudissanoi on geksett vanhakselttaski ja tämse mnää ainakki sain gokkoho: föörpollaris, sääkkerkumm, plakkarfoon, pystöhumöör, ällimasiin ja köppsohlo. Tott maar mnää ittekki osalistusin gonkkureerihi ja mnuu listan ol tämne: lymykulu, kototing, fasuunduukk, töpselfängstiil, kanalvekslar, paadtynnör, järksäijär, reedasräätt, fjerlämmi ja rohjakkana. Lisseks mnää ehdoti, ett kirikiäleläkki vaikki sana defibrilaattor suutais ol raumaks härslaakpärjer. Mnää toevo, ett näi luanikas kilppailu pidetäis täst ettippäin gerra vuades, ja sillt tavall saadais kaikk ihmse ymbärs maakuntta fundeerama uussi Rauman giälissi sanoi.

Täsä o linkk alkperässe juttuhu Raumlaises: https://lansisuomi.ap.richiefi.net/d13e9176-b36e-43e0-a970-462586bdb64c/6