Klimppsoppa

Arvosak kambraati,

Viimätteks ko mnää tei riivatui pannkakoi ja kattli vanhatte ransuunitte resähtei ni fundeerasi, ett seoravaks suutais freistat vaikk klimppsoppa. Ainakki kaikk ihmsek ko ovas stää syänn nin gehuva, ett se o sikses oikke hyvä makust. Rääti nimi ei olk kyll valla haukuttlevaine, mutt eilä mnää sai sitt bäähäm bruuvat stää klimppsoppa. Ei muutko intternetist kattoma resähtei ja se jälkken golppama ruakkomeroi, ett mitä siäld löödyis valminas. Moretterei, sipula ja kryydei ol, mutt melkken gaikk muu tarppelinen täödys hakkip puadist. Mnää kirjotim biäne sänttklapu ja läksi Apsim biilmarkettihi.

Marketi hyllyld löödys ensmäitteks neljäneskilon juurikkangappal ja mnää krottasi se vasum bohjall. Vanhoi perunoitakki ol sendä viäl jälill. Annabellat se ol ja mnää valikoitti niit tusina verram blastiikkpussihi. Liha valikoittemises tliiki sitt jo tenkkapoo. Resähtis seisos, ett tarvitais naoda etuselkkä taikk etukontti, ja mialulisest ni ett siin olis luut fölis. Hylly oliva vääränäs monenäkössi plastiikkissi loodi, misä ol sia- ja kanaliha ja kaike mailman gryydätyi grillpifsteekei, mutei löytynnk ko yks elukalihane lood ja seki ol sisäfilett. No, ei auttannk ko ottak karjalambaistihi meinatt seotus, misä ol puale sialiha joukos. Se sai luvam bassat tällk kertta.

Mnää kräväsi ison gattlan gaapim beräld ja päästin graanast siihem bari litra vett ja pani lisseks vajan gilo verra valmiks palotelttu liha joukkoho. Liäm rupes piamitten girplöittemä ja siit täödys höydette jälkke kuarip pinnallt tleeva vahtop poijes. Ko liäm lakas vahtomast, ni mnää flättäsin gryydis sekkaha: kahdeksan deelusikalist suala, kolmkkymmend mustpippuri ja pari laakerilehte. Mnää anno liha hauttu verkales pualen diima ja laitom balotellu juurikkangapple ja viis isso moretteri lihatten gans kiahuma. Kymne minuutim bääst ol perunatte ja kahde sipula voor mennk kattlaha. Sitt vaa varrotti, ett perunat tleevak kypseiks.

Kom beruna olivak kiahunnp pualen diima, ni mnää oti niist ungefäär pualep poijes skoolihi. Peruna muussatti ja otettin gattlast pari desi puljonkki, mihe seotetti yks desi vehn- ja ohrjaohoi, kanamuna ja yhde eine suala ja sokersantta. Täst sortimendist mnää kerittli miälestän sopevaisem baksuse smeeti, mist sitt kiaruttli ruaklusikallk klimbei ja pani ne lihamberunatte joukkoho. Täsä kohta mnää tein gyll piänen glummi! Jälkkembäite mnää luvi yhdest toisest resähtist, ett lihasopast tarvittis ottap puljong erinäs piänemppän gastrulli, misä klimbis sitt kypsenetäis. Ny mnuun glimbip pakasiva levistymä ja suutta oll, ett mnuun daikinaki oll eine liia flatikka. Klimbeist ei vaan dullu oikke näti näkössi ja koko sopp ol yht vellinkki. No, tämä ol ensmäinen gert ko mnää tämmöst klimppsoppa pruuvasi, jos vaikk seoravallk kerrallk klimbitten dekemine luanais paremi.

Mnää kummingi maisto soppa ja iha hyväld se maistusiki, vaikk suala ol kyll yhde eine liikka mnuu makkuhu. Kaks taldriikilist mnää pisti stää triipeihi, ni ett tuaksatt piäne nälkkähä. Emändäki arvas ottat taldriikill varovaste pari lusikalist soppa. Hän maisto stää ja meinas, ett tätä mnää en gyll syä, ko se o niim bahuksen gamala näköstäkki. Olkkot sitt syämätt, ko on domne ainanen grongel! Mukula oliva oll yhtesells suvilystreisull ja poikkesiva meill ehto edell, ennengo meniväk kottihi. Heills sopp kyll tek kauppas ja kehusiva viäl, ett hyvä o! Poik ott stää piäne ämbri viälf föliruaksikki.

 Tarppek kuude satsin glimppsoppaha:

  • 900 gr elukaliha
  • 2 l vett
  • 12 peruna
  • 2 dl vehn- taikk ohrjaohoi
  • 250 gr juurikast
  • 5 moretteri
  • 2 sipula
  • 8 tl suala
  • 30 mustpippuri
  • 1 tl sokersantta
  • 2 laakerilehte
  • 1 kanamuna

Lendävi värkei

Hyvä selskaapp,

Mnää oli juur toisellk kymnellk ko mek kambraateitten gans karasin ymbärs Otalahdem botkupallkenttä ja tranusin fleijat peräsän. Tarppeks luja kon garas ja sopevainen duule iil rookkas kohdall ni suuttas oll, ett se fleija nous ilmaha muutmaks minuutiks. Ol se vaa juhlaline hetk! Myähemi met tein jostam balsast ja styroksist piäni lennokei, misä ol propellk kummnaoham bääs. Stää propelli kom byärit nii ett kummnaoha ol jämtt kiarus, ja se jälkke pääst propellist irt ni se pyäris jongu sekuni, ja lennokk lens muutma meetteri. Jäll ol kalaas korkkjamallas! Me olin dehn ilmaluhistuurja ainakki omast miälestän. Ei ne Wrighti veljestengä alstandi ensmäisellk kertta lendänn montta meetteri taikk sekuntti.

Täsä muutam vuas takasi yhten ehtonk, ko mnää tramppasim bimjäll aikka gartnoll ni vauhkottli, ett mikä merkiline firin mnuu bääldän rupes kuuluma? Mnää kattlin ylöspäi ja huamatti, ett punane valukim blänkkä firinä suunnas. Ong se joku pahukse marslaiste lendäv taldriikk, ko on dullk kraappama mnuu föleihis? Värkk tul alemmas ja likemmäs ja mnää äkkäsi, etei se taeds sendä mikkä ilmlaev ollakkan, go se o noim biänen gokkone. Sinns se laskeudus naaprin gartnoll, ni ett se täyty olls semnen droon taikk nelikopter, mist om baohat. Seoravam bäevän naapur pelas jällt troonis kans ja mnää tröömäsi uteljaisuttan gysymä, ett kumne aparaatt snuull ny oikke o? Äijäll roikus kaolasas alstantt, misä ol handaakei ja piänt televitsuunruut. Hän näytt, ett kon däst handaakist väändä tännp päi, ni värkk nouse ylös, täst se tlee alas, täst se pakitta ja täst se mene ettippäi. Lisseks häm braakkas, ett trooni fölis om biänk kamer ja stää suutta ookat täst handaakist, ja sitt kom baina tost knappulast ni se nappa kuva. Kyll ai ongin glookk alstantt, mnää fundeerasi itteksellen!

Mnuum bruur kon dykkä ottaf fotograafei, ja hänellk ko on gaike mailman gamervärki ja tsuumrööri, ol saannp päähäs, ett hänengin däyty pääst ottaman guvi linnutte vinkkelist. Hän ol ostann ny juur enne mittmaarja helvolttam biänen drooni, ja mnääkim bääsi ensmäisen gerra itt semmost einem bruuvama. Luanikas peli se vaa o ja huakki stää o styyräill. Trooni akku piissa kerralttas ungefäär parikymmend minuutti ja kyll se aik mene äkkiste. Pari akku verra mep pruurin gans ookaili värkkit ja oikke fiinei ilmast kaapatui fotograafei tul trusapäi. Ei tiäd vaikk innostuis ittekki ja ostais joku päev trooni ittelles. Jos snuu nakotta ostat troon, nim bid miälesäs, ett semse lennättämine o nykyselttä luvavarast touhu. Tämä vuade alust astikk Eoropa Unjon o vaatinn lupakirjan drooni lennättämissehe, jos siin rookka olema gamer ja se paina ylitten 250 gramma. Kursi ja äksaami lupakirja varte suutta käödt tekemäs intternetis. Trooni saa lennättäp paragraafitte jälkke 120 meetterin gorkkeutte. Ja kyll siit korkkeudest maisemak komjast näkyvä!


Unajan gylä


Unajambuht


Troon

Suvireis Ellall 1949

Hyvä lukkikund,

Tammest pykätt skuunarlaev Ella ol rakenett Svenborgis Tanskas vuann 1920. Se ol alkkus seilann ussemppi Välimere ja Spanja reisui. Vanhemitte se jäi seilamam Pohjamerell ja Itämerell. Raumlaine redar Yrjänen ost laeva yhdes merikapteen Frans Hyrskyn gans vuann 1932. Hyrsky oliki laevan gapteenin ai siihe astikk ko se myytti Raission koivistolaisill aastaikka 1952.

Rauma laevatte merifrahti alkova vuann 1949 oodoste vast kesksuvell. Mnää mönsträtti Ellam besättninkkihin dimberiks ja muista, ett tiänest ol kuukaodes 13900 markka. Kortteer ja ruak kuulusivat tiätystengi fölihi. Heinguu ensmäisenp päevän me läksi liikkeell Raumald päin Kotka hamina, ja siin reisus men jämtt kaks voorkautt. Kotkas lastattim blankku täys last 138 standartti ja kaks standartti kimblautta Kööppenhaminan dynnyrfabriikill. Reisu Kotkast Kööppenhaminaha on däytynn luanat hyvin, goten muist muutko, ett oll oikke nätt suvikeli. Reisus o vissi menn viikombäevä.

Ko me oli saannf frahtim buretuks, mes sai oorningi seilat Puala Stettini hakeman golilasti. Stettini ulkhamina Swinemyndist mes sai luutsim buurihi ja seilasin Stettines Hoffi pisi perill. Ko mnää oli ruaris kapteen Frans Hyrsky näytt länsrannall olle Stutthoffin geskitysleiri, misä hän ol joutunn oleman gauhjan dalve 1944-1945. Suam ol tehns syksyll 1944 raohangondrahti Neovostoliiton gans ja Ella besättningeines joodus sakemannitte fankkamaks Norja reisull. Hyrsky kerros viäl, ett hän ol Uudestkaupungist kotosi olle Eino Sjöbergin gans samas kistus fangattunn. Mnää tunne Eino hyvi ja hän om braakanns samase jutun geskitysleirin gauhuist ko Hyrskyki.

Mef fyäräsin golilasti Stettinist Kotkaha oikke fiinis suvikelis. Kotkas frahti lossaus käve käppjäste, mist mes seilasi Haminaha hakema lautlasti. Laut ol meining kuljetta Tanska Haderslevihi, ja siit reisust tliiki vähä merkiline. Haminast me otin davalise määrä 140 standartti lautta laevam bääll. Haminast me läksi 17. päev elokuut myättäses itätuules. Seili olivap pääll ja lisseks masiink kävei täysill, ni ett faartt ol 7-8 knuuppu. Me olin dullp Pakri noka edustall Luateis-Eestihi ja Pakri fyyr näkys klaarist paljalls silmäll ja einem Paldiskin gaupunkkiki. Me näim biänem bisten gon dul likemäks aika hyämy, nii ett suurek kuahu rupesiva näkymä se föörist. Ko se tul liki ni me näi, ett se ol neovostoliittolaine torpedopaatt ja siäld aljetti viittoma, ett ottakka seili alas ja pankka masiins stoppihi. Paatist tul upseer laevaha ja ungefäär pari tiima hek kapteenin gans triihasivak aluevesirajattem baikoist. Upseer vängäs, ett me olin dul heijä aluevesirajatte sisäpualell ja rikkonn Neovostoliito merirajasäänöi. Ei auttann mikkä ja hef fankkasiva Ella ja heijäm beräs mes seilasim Paldiski haminaha, mihe mes sitt jäi redill. Paldiskis me oli muutman diima ja sydänyäll mes sai oorningi seilat Tallinnaha. Laevahan dul Neovostoliito laevaston gersantt, ko ott merengululise vastu, ja hänen gäskysäs mes seilasin Tallinna redill.

Astjaham bantti kaks laevasto matruusi vahteiks masiimbistooli olkpäiläs. Pari voorkaut mes siin redill oli, ja sitt laevahan dul everst gon guulustel nuukema jälkke, mutt asjalisest jokatte äijä. Se ol lystelist, ko uuskaupunglaine Jokisen Kauko pyys luppa käöd mais friiamas Tallinna flikoi. Everst naoro asjam bääll, mutei andannk kumminga luppa. Kaks viikkot me olim bidätetyin Tallina haminas, ennengo Suame hallitus esitt anttekspyynö ja valittelus, ett me oli ylittänn heijä rajas. Se jälkke Neovostoliiton dykkpaatt fyäräs meijäk kauvas Naissaaren daanes. Viimänen dervetys huudetti meillk klaarills suamengiälell, ett älkkän goska enän dulkko nurallp pualell raja, taikk seoravallk kerrall asi om bali säserämb. Ko laev ol melkken guukaode hukan deill, ni lastin dansklaine vastaottaja ja redar Yrjäne oliva ihmeisäs ja hualisas, ett misä laev o? Tämä jälkken dehti viäl reisut Tanska Århuusi ja Koldinkkihi. Molemillk kerroillt tuattim Pualan Danzigist koli palulastin.

Mittä merkilist ei enä näill reisuillt tapattun, mitä sitt syysstormip parinkkin gerttan goettliva Ellat. Raission koivistolaisef frääkkäsivä Ellan gäytöst vuann 1959 ja tranusivas se Airistoll yhde huvila ranttaham brykiks. Niitten 39 vuade aikan go Ella ol liikkeell se tek räknämättömä määrän gölivessi Itämerem binttaha. Tämä jutt on girjotett juur semsenk ko mnää se suven goesi, ja osotuksen merengululls sillongin go se näyttä nurap puales.

Jälkkirjotus: Niingo vissist aaningoitt, niin dämä o jäll mnnu Erkk papan girjotus. Jutt o ulosannett Uudengaupungi Sanomis 16. päev toukkuut aastaikka 1990. Ella ol 39 meetteri pitk ja 8,65 meetteri levi skuunarlaev. Ruuma syvys ol 3,8 meetteri. Frahti Ellaha soves 253 tonni. Ella seilas menestyksekkäste ja pitkähä raumlaises omistukses. Se o jäänn merimiäste miälihi raarist seilavan ja kaunin laevan.


Ella viimäne hamina Paraste Stormälös

Snuum bualelas

Rakkak kambraati,

Viikkom bääst sunnundan 13. päev kesäkuut ovak kunnalisvaali. Ny o jo förskottihi saannk käödt toist viikko äänestämäs, jos o lyständänn. Yhden gerra mnää ole vissi edeltkätt käynn äänestämäs puadsendraalis enne viralist päevä. Ny en ol viälk käynn äänestämäs, muten sem bualest viäl edes tiädk kenell ääne annaiska. Kyll mnää melkke ai ole demokraattise oikkeutten gäyttänn ja meina nykki mennk kriipustamam biirun glappuhu.

Kaikk sähktolpa ja seinä ova nyt täynn naamrustingitten guvi misä o iso numra ja reklaam, ett äänest mnuu, mnää ole kaikkem barhave ajama snuu asjoitas. Yks aja nuarte ja toine mukulperhette asja, kolmas tyäläiste ja neljäs yrittäjätte asja. Täsä yks päev mnää näin go yhdes plakaatis luk ehtall Rauman giälell, ett ”snuum bualelas.” Niin gaiket!! Stää ne nyk kaikk kehu ja kailotta. Se o ai se sama asi, ett ming vaa vaalitte all luvata yhdeksä hyvä ja kymnen gaunist. Äkkiste ne luppaukse vaam bakkava unhottuma, jos halung rookka pääsemä johonkkim boliittisse luattamustoimehe.

Mnää muistan go opettaja muinan goulus sanos, ett sitt ko ihmse vanhenduva, ni ne ängeväk kaiken galdassim boliittissi virkoihi ja lautkuntti. Suamem barlamendi kesk-ikä o likitelle viiskymmend ja kyll mar se kunnavaldustoisakki sama verra o. Pualueitte jäsengirjan gantajatte gesk-ikä o liki kuuskymmend. Kaikk pualuek koettavaf friiat nuari äänestäji ja halungei lengeihis, mutt em mnää yhtikä ihmettel, etei nuare ol ni hasnaalei tuppama ittiäs politiikka fölihi. Se o lopuldas semmost vanhemitte ihmste jahkamist ja triihamist. Ett kyll koulmestari sanois vaa oikkeus ol! 

Samanen goulmestar sanos, ett kundpolitiikk o yht lehmängauppatten dekko. Sen nyt tiätystengi ymmärtä, ett kom biänellf fänikällp päätetä yhtesist asjoist, ni väliste täyty antta jossa myäde, ett sitt jälls saa oma asjas läpitte. Ei kaikist asjoist sunkka suutta olk kokko aikka knapi vastuksi. Ja kyll niit lehmängaupoi sem bualest tehdä joka päev valdkunna ja mailmam bolitiikasakki.

Koronauprakim bääs yhde eine seottaman dämän gevä vaalei, ko nep pit alu alkkatem bittä jo 18. päev huhtkuut. Stää vaalitte siirtämist jahkatti kans aikas, mutt ol maar se hyvä, ett päättäjä ymmärsiväs siirttä niit. Siihe aikka ol juur kaikkem baheve koronatilanep pääll. Melkken gaikk olivas siirtämisen gannall, mutt yks yhdeksäst pualuest kränitt vasta. Hek kaiket meinasiva, ett heill olis oll juur sillon gallupitte jälkkem barhamak kannatusluvu. 

Jollet ny viäl olk käynn äänestämäs ni muistakka ihmes tehds se viikkom bääst!!

Ei mittä

-Mäkisen delefoonis Jallu!
-Veke tääll morjens! Mitä snuullk kuulu taikk kuuluk yhtikä mittä?
-Moro, moro. No, ei kyll pali mittä.
-Oleks käynnk kalas viimä aikoin?
-Käve mnää eilängi, mutt en gyll saann mittä. Oleks itt käynn?
-No, meinasin käöd mennä viikoll, mutt peräprutkum bahus ei sanonn mittä.
-Ai jaa, etei mittä? Händäst katosiks, ett annok tulpp kipenä ja olik tangis penssa?
-Katosi, mutei tulpas mittä vikka ollu ja tankk ol täynn.
-Jaa kyll ai ongin glookk pränkkvärkk? Kyll sen gäymän guuluisis lähti.
-Nii oikke. Mnää viä sen gummingi hualttoho huamen. Saavas siälls sitt syynät stää nuukemi.
-Ei snuull mittän dekemist olt tänäp ehtoste?
-No, ei oikkjastas mittä ihmemppä.
-Lähdeks käymän Kissan gatoll, jos otetais pari pitkä toopi?
-Jaa kyll se vaam bassa, vaikk hörpitäis ussemangi olust.
-No ei siins sitt mittä. Tleestis sinns sitt viiden gorvill.
-No ei mittä, praakkaskella siäll lissä. Mnää tlee.
-Moro.
-Moro.

Tullist tullutte miälest raumlaises sanova joka välihi: ei mittä, jaa taikk kyll. Jaa, kui ni muka?