Asti loodas

Rakkak kambraati,

Syyskuum buales välis alotetti Rauma merihistuurjalise seora järjestämä kurss, misä ol meining pykätt laeva malli looda sisällk, klasin daanes. Kurssim baikkan ol uus ja fiin merimakasiink, ko seor on dalkkoill rakendann jo muutma vuade, ja nys se ruppe olema viitt vaill reedas. Merimakasiinis o iso versta, ja siäll on gaikengaldassi masiinoi ja kaluvärkei, ett sem bualest versta o oikke raar puutöitten dekemisse. Kurssi opettajan ol Hyrsky Iiro ja ensmäitteks hän sääkräs, ett ussen dämssi loodlaevoi karahteeratam bualmalleiks, ko niis o skrovist vaan doinem bual. Mutei se ol lailne nimi, kom baatin daikk laevam bualmalli o semne misä o vaam belkästäs skrovim bualikas, eik siin ol riki lainkka. Suame merimuseos loodlaevoi tituleerata viralisest laevmallitauluiks. Ei ol sekä mikkä huakki ja engla nimi, ett mnää sano stää nys sitt vaikk loodlaevaks.

Iiro ol ensmäisellk kerrallt tranunnf fölisäs yksmastose jahdi malli ja hän sanos, ett tämsest vähä huakkjamast laevast o hyvä lähti ens alkkuhu liikkeell. Tusina verra äiji vauhkottell ja kiärs loodlaeva ja ihmettell, ett nii ai oikke, vai huakkeve alotta? Saadang me mukamas noi fiin laev aikkaseks? Ja kyll asti oliki jämtt komja näköne ja siin ol kaikengaldassip piäni detaljei ja narumbätki oikkem bahuksest. Seoravaks fundeeratti ja käytti lävitte, ett mitä kaikki työkalui ja muit tarppei pykämissen darvita. Iiro näytt ja esittelk kalupakkias ja tilpehöörejäs, ett mitä kaikki hänell o sinnk kokkondunn.

Toisellk kerrall mep pääsi jo asjam bääll ja alotin dimbramam bualikast skrovi. Jokkut tekiväs skrovim behmjäst lepängapplest, mutt mnää tei se männyst. Sitt ko skrovi ol reedas, ni sahatti sem bääld reelingi levune giivu poijes. Sillt tavalls saadun giivu syrjäst sahattin gappi pala poijes, ni ett siit tul paati reeling. Sitt mnää kliistrasi skrovin gannem bääll mahongviilu, ming mnää sutisi lakallp parin gertta ylitte. Se jälkke mnää kriipusti lakatu viilum bäällt tussin gans raakassi, ikkän go ne olsivak kansplankkutte välei. Sitt ko lakk ol kuivann mnää kliistrasi valmiks tehdy reelingim baikales. Reelingi ja kanne saumaha skrovi ulkpualell mnää tälläsi syrilista ja reelingim bäällp päälislista. Molema lista ja listatte väli mnää färjäsi valkoseks ja kyljes siit alaspäi mustaks. Tavalisest kaljaasi ja jahdi olivakki enne muinan dällt tavall maalatui. Seoravaks pääs jo fundeerama, ett millt tavall laeva all oleva meri olis luanikas tehd. Jokkuk kraveerasivap puran gans laodam bääll aaloi, mutt mnää oti masiina appuhu ja hiosi aalo lauttaha rälläkäll ja lamellaikall.

Sitt ol vooros laeva ymbrillt tleeva looda värkkämine, ja sen tähden täödys lähti ostaman gupiikkpuadist emmei, niingo höölätty lautta ja fanerin gappal. Siin oliki eine verra fundeeramist, ett millaillk kaikk looda nurkas saa nätist jiirihin, gom bäälislaut ja syrilaoda ova etukulmastas käännett ulospäi. Mnää tei yhde jiiri malliks ittellen ja hyvi looda nurkkatten dimbramine se jälkke luanaski. Laodambätkähä misä ol aalot täödys tehd alokse skrovin gokkonen golo, mihi se upotetti. Laoda mnää skruuvasi looda alasyrjähä ja faneri loodan dakapualell ja nii rupes lood olema maalamist vaill reedas. Loodast tul kuuskymmend sentti levi, ko asti on gaffelseili alabummim bääst pukspröötin gärkkehe viiskymmend sentti pitk. Loodan gorkkeus o ungefäär viiskymmendviis sentti, ja laev on gölist mastondoppihi nelikymmendviis sentti korkki.

Mnää kriipustim baperill laeva skrovi, mastom, buksprööti ja kaikk pummi siihen gokkohon go net täyty näprät. Paperi mnää flättäsi fanerim bääll loodam bohjall, ni ett siin ol huakki freistat millaillk kaikk osap passava laevaha. Sitt oliki vooros fasta rikin dimbramine, ja se meriteeras stää ett täödys tehd masto ala- ja yläosa ja mastotte skarvimbaikk misä ovas saalingi. Maston doppihin dul föörstaak, mutt takastaaki ei tulluk ko se o hantteeratt parduunatten gans. Vandei tul saalingeitte juurehe ja toises saalingeitten gautt maston doppihi. Väylingi mnää tei saalingeihi menevi vandeihi. Köydeis oliki aika funderamine, ett millaill nek kaikk falli ja skuuti jahdis menevä risti rästi. Siinäkki ol oma hommas, kon gohnas ymbärs kaupunkki ja hak lailssi langoi ko meriteeravak köydei. Semssi ei meinann oikke löytty mistä raumlaisist tuukk- taikk handvärkkputiikeist. Suutta ol, ett mnää oli eine turhan grongel ja säser niitten gans, mutt kyll narukki sitt kummingi löödysivä. Puksprööttihi ja ankkurpelihin darvitti lisseks pahuksem piänd kättinkki, mutt stää sendä löödys yhdest puadist huakkjast.

Rikis därkki osa ovat tiätystengi seili ja niitten gimbus mnää rupesin gohkama yks kaunis sunnundapäev. Mnää löysi vanha rullkkardiini mist mnää leikkasi saksetten gans sopevaissi kappli seilei varte. Kardiin ol passelist pumbulseilette färist ja neolos ol tarppeks tihuva näköst. Neolomusmasiinat en olp pali styyränn, ett siin mnää tarvitti ens alkkuhu eine höydei ja appu frouald, mutt itt mnää kaikk seili kummingi neolosi. Mnää kriipusti ens kaikk seili ja niitte sauma voipaperill, ming mnää sitt pisti seiltuukim bääll ja rupesi paperi läpitte neoloma seilihi saumoi kriipustuste jälkke. Kohdakkoisi mnää huamatti, ett voipaper ol liia liukast ja neolomusmasiin anda perä, ni etei tuukk men lailes ettippäi neola all ja saum ruppek krymppämä. Frou kolppas ja löys jostan gaapim beräld lailist mynsterpärmä ja siihe mnää kriipustin gaikk seili uudeman gerra ja homm rupes luanama. Sitt kon gaikk sauma ol neolot valmiks, täödys mynsterpärmä reppip poijes tuukist. Ny olis seili neolot, mutt kui ne o saatt fiinist luakall niingon duul traakais niitten dakka? Iiro anno höyde, ett timbratam buust formu, mihi o seilette muadot teht valmiks. Formum bäällp pannam blastiikki, ni etei kliister ot siihen giines. Ny oteta valmiks neolotus seili ja kliiströidä niitten dakapual erikeepperillk, ko om blandatt pualiks veden gans. Flätätäs seilif formuttem bääll ja anneta erikeepperin guivatta, ja se jälkke seili oteta varovast irt formust ja ne jääväs siihe asenttohon, go o förskottihi meinat. Seilei laevahan dul neli kapplet: fokk-, klyyvar-, kaffel-, ja topseil. Sitt ko seili oliva valmi nim bääs värkkämä juokseva riki, ja siihen täödys ensmäitteks tehdp pahuksem piäni plokei runssan dusina verra.

Kaikengaldast piänd tilpehööri mnää olin dehn jo valmiks niingon; gajuuta, ankkurpeli, ruari, lastluuku, ankkri, reimari ja nyk ko riki ol reedas, ni niit pääs justeeramam baikalles. Mittän gnaapei, jumbrui taikk naakelei en ruvenn astjaha värkkämä, ko niist olis tul jo liiam biäni. Ny ol vooros looda maalamine ja siinäkki ol oma upras. Mnää katosi ens juutuupist, ett millaill oikkja taidemaalari sutivat taevast ja pilvi tuukim bääll. Mnuull ol ussemppa eri färist akryylmaali, mutt taeva maalamisse ei tarvitt muutko valkost ja sinist färi. Niit mnää pursoti aika kököm baletill ja rupesi niit sotkuman gesknäs penslin gans. Aikan mnää tuhrasi maaleitten gans muten saann lailse näkössi pilvei aikkaseks. Ei ko uudestas tuteerama juutuuppihi, ett kui se homm oikke luana. Mnää oli andann aikaseman duheruksen guivat ja aloti sutimise jämtt alust. No ny mnää sai sladim bääst kiines ja fanerill rupes sendän dleemam bilve näkössi kokkari. Mnää kattlin aikan stää teelmyst ja pääti, ett kyll mnää siit viälp parema saa aikkaseks. Pilvi ol taevas liikka ja ne oliva enemä lumipallon kom bilve näkössi. Ei se oikkem bassa, ett taevall on gasa lumipalloi. Kolmas kert tode sanos ja se jälkke mnää fundeerasi, ett nys se saa oll, vaikk kyll taevast olis suutanns viäls saad einem barema.

Nii oikke, ny ruppe asti ja looda olema reedas. Ny tarvittis loodam bäälls saadk klasi ja klasi ymbärs fiini raami. Mnää kävem butiikis kattlemas taulutte raamei, mutt ne oliva olevannas liia fiinei ja huulos niihi ol teht liia syvälttä ja kappjaks. Puutavarpuadist löödys engla syrilista, ko soves nätist raamiks. Siihe mnää tei jäll jiiri ja kliistrasin gulma yhtehe. Valmeitte raameitte ja loodan gans mnää tramppasin glasipuadi ovest sisäll, misä handelsmannt tek äkkimitte raameihim basselin glasingapple. Mnää kliistrasin glasi raameihi ja justeerasi se loodaha piänill messingkulmill. Reedas o!!

Nyt te vissin gysytt, ett kuip pali laevan dekemisse men aikka ja mist se o saann nimes Helmi? Mittän gellkortti mnuull ei souvis ol ollu, mutt varovast suutais sanno, ett pari viikkon dyätiimas siihe o maakast menn. Pali ajast o mennyt tiätystengi fundeeramisse ja asjotten duteeramisse, ett jos toise samalaisen dimbrais perähä, ni se käveis pali huakkjami ja luanikkami. Nime mnää astjallk keksesin go mnuullt tul miälehe, ett mnuu mammam bruur Sander ol viimässi talomboikkaislaevurei ja hänell ol vanh jaht nimeldäs Helmi. Hän ost sem Pyhärannan Kauhiambäähä aastaikka 1946 ja se ol alu alkkattem bykätt Kirkknummell aastaikka 1903. Tämse jahdi olivat tavalisest viidesttoist kahdeksandoist meetteri pitki ja niittem bäälls sai otettu lasti viidesttoist kahtengymnen donnihi. Siihe aikkahan go Sander Helmi ost ni siit ol jo kaapatt mast poijes ja asti liikus enä vaa muuttori voimall. Sander fyäräs suvisim beruni, sokerjuurikkai ja halkoi Pyhärannast Turkkuhu. Sander ost myähemi isoma laeva ja koett viäls sen gans präkät sama pisnist, mutt lasti olivak kaikk siirtynn verka maandeill, ni ett pankkrott siit viimätteks tul ja laev upos Aorjokkehe.


Täst se lähte…


Skrovi o jo muadosas


Seileitte formu


Riki ruppe olema reedas


Saalingi ja masto skarv


Tadaa… siins se o vihdo valminas seinäll!

Mursu ja jäneksette vuas

Raari lukkja,

Vuas o vahettunn jäll ja se o sitt semne aik ja paikk, ett pruukatan gattot taappäi mimne se mennä vuas o oll. Millä muatto mittän gauhja hyvä kuva ei ol vuadest 2022 jäänn miälehe. Stää ei olis sunkka suutann uskot todeks, ett sivistynnys Eoroopas sodetais viäl 2000-luvull. Mutt nii vaan gävei, ett Venäjä hyäkkäs Ukrainan gimppuhu ja Puuttin annok klausuuli, ett häm balauttat tsaariaikkase rajat takas Venäjäll. Siitäkköst suamlaisep peljästysivä oikke aika tavall, ett se kooho Puuttin dlee koht piam banssarvaunutten gans Suamem bualell, nii ett firatta. Natoho liittymist o Suames jahkat jo ungefäär parikymmend vuatt, mutt ny jahkamine lopus kerralttas niingo seinähä. Niinistö knäpyttelp plakkarfoonihis Nato sentraalkonttuuri numra ja sääkräs Stolttembärill, ett me ollais tulos lengeihin deijä selskaappihi, josas otatt vaa. Alu alkkatem Puuttinill ol meining, ett häm bistä hanttihi Nato laajenemist ja se o olevannas ainakki yks syy ming tähde hän Ukrainam bualellp pakka. Asjan gans gäve nys sitt jämtt päivasto, ett Nato vaa suurene, ko Suam ja Ruatti ovak kovall hyämyll menos sinnf fölihi.

Eoroopa Unjonin gaikk jäsenvaldkunna vastasivap Puuttini sährämissem bistämäll häne ja häne olikarkkeitte litviikik kiines eorooppalaisis pangeis. Se jälkke sandloodleikk jatkus, nii ett venäläisep pistivä öli- ja kaaskraanak kniippihi. Forttum ja heijän dytärpuulaakk Uniper olivakki se jälkke helisemäs. Uniper täödys myydt taikk paremingi anttas sakslaisill melkke ilmatteks ja Suam tek siin 40 miljardi persnetto. Olis Suamells sääkriste rahareikki piisann muuhalakkin, gon sakemanneill jakkas stää. Pörssist ostetu sähkö hind nous syksy aikan ennenguulumattomi hinnoihi ja nyp pidetä nuukaste vaari, ett kosk se Olkluato kolmonen deke sähkö, ni ett hind eine laskis. Sähkö ja kaasu hind ylipäätäs vaikutt kaikki hinnoihi ja raha arvo lask ussemam brosäntti kuukaodes pahimppa aikkaha suvell.

Korona o ja tiätystengi asi ko o oll viälf framill, mutt nys sendä lykyllp pali vähemän gom barin edelisen vuaten. Helmkuus aljetti lahotta varovaste kaikengaldassi rajotuksi ja huhtkuus fasuunmaskikki sai viskat menemä, jos niin dykkäs. Ei niit lärvässi täll haava enä juur kellä nää, vaikk aaningoitti, ett mahtak ihmsse arvat niit nii vaa jättäp poijes. Harmiloisest korona o jäll uutisis, kon Kiinas poistettin gaikk rajotukse ja taut rupes saman diä jyllämä siäll oikke friskiste. Suamesakkin gorona o saann jäll uutt faartti, mutt toevota ny, ett se ruppeis jo verka hellittämä. Näyttä onneks semseld, etei se taut ol enä niim bahangurenen, go mitä se ol ens alkkuhu ja ihmsep pääseväs siit vähä vähemäll murhellk ko enne.  

Heinguus vauhkoteltti murssu, ko ol öksynn Itämerehe. Sama naerane murs ol näht pisi suve Itämere rannoill ja ensmäisen gerra se nähti Suamem bualell Haminas 14. päev heinguut. Kotkas murs jäi rysähän gniippi ja siit sem bärjäs kalaäij ja merivartiosto. Murs kiitt vapaudestas einen glookust ja kandras kalastajam baati väärimbuali, ni ett äij joodus vede varaha. Apu ol sendä liki ja merivahdi noukesiva äijä merest ylös. Viimätteks murs pakas Kotkas omakototalon gartnoll, ja siälls se tek se verram bahoijas, ett hajott mataställingi. Murssu ruvetti jaakaman dalon gartnoll ja ol meining, ett se siiretäis Korkkisaarehe. Vanh, flau ja nälkkindynn murs ei kestänns siirtto ja se örrätt 19. päev ikusse unehe.

Ulkmait myäde o vissin guuld, ett Raum o valla luanikas paikk? Ainakki nii suutais eppäillk ko Rauma haminas löödys laevast kaks kertta jänes, ko yritt tull Raumalls salamitte. Ensmäine jänes jäi kiines helmkuus ja toine huhtkuus. Merivartiosto sääkräs viäl helmkuus, ett tämset tapaukse ova nykyselttä valla harvinaissi.

Oikke hyvä ja onnelist uutt vuatt 2023 ja olkka ihmsiks!!

Joulraoha julistust

Ko meill jällf fiirata meijän gunniarvosa Vapattaja syndymkalaasi, niin gaupunginhallitus julista näi olle joulraoha alkannuks ja toevotta siins samallk kaupungin gaikill asujamill lystelist ja raohalist joulu ja se jälkke onnelist uutt vuatt, sillt toevomuksell, ett nii sanois kon döisäkkin tapaduis se ensmäine ja kaikke suureve joultervetys. Kunni olkko Jumalallk korkkeudes ja maas raoh ja ihmsill hyvä tahto. Jumal meijä isämaatan varjelkko.

Näills sanoill, mutt kirikiälell, Rauman gaupung kuulutta joulraoha alkannuks ai joulaatton jämtt pualem bäevä aikka Vanha Raadhuanen drapuild. Edesvastu ramariika lukemisest o annett kaupungijohtajall. Joulraoh o julistett Raumall ungefäär 350 kertta. Aaningoida, ett Raumall olis julistett joulraoh suamengiälell ensmäist gertta vuann 1676. Alu alkkatte joulraohan guuldoksen däkst o ol pitk ramariikk parakraafei, misä klaaratti mitä jouluaikkaha ei saa tehd ja mimssi rangastuksi siit saa josei asja ot todem bääll. Vuadest 1919 on däkst luett täsä nykyses lyhyväs muadosas.

Sotavuann 1939 Suame hallitus kiäls kaikk kokkondumisep pommitusvaaran tähde ja sillk kertta julistukse lukemine jäiki valla välihi. Aastaikka 1943 joulraoha julistus Raumald radioittin goko Suame maaha. Pari viimäse vuade aikan dorill ei olls saann mennt tönöttämän goronan tähde, mutt julistus gummingin doimitetti ja striimatti intternetin gautt kaikketten guuldvaks ja nähtväks. Tänä vuann julistus annetti jäll niingo ennengi ja ihmsep pääsiväs seoramas stää paikam bääll. Rauman dorill o davalisest kokkondunn ungefäär viistuhatt ihmist kuulustlema joulraoha julistust.

Joulraoh kuulu vanha ruatlaisse laisäädänttöhö ja sen ol määräs kestäk kakskymmend päevä, joulust ai nuutimpäevähä astikk. Joulraoha aikan tehdyist roineist ja ilkkitöist pahandekki sai enne muinan goveman duamjon gon davalisest. Vuaden 1889 jälkke ei joulraoha ol enä räknätt miksikkä oikkeusistuimis. Joulraoh on guuldett Suamen Turus 1300-luvuld alkkatte ja nykyselttä se toimitetam Brinkkalan dalom balkongild Vanhalls Suurtorill. Vanhan traditsuuni jälkke joulraoh julisteta Rauma ja Turu lisseks Porvoos ja Poris. 1900- ja 2000-luvullf fölihi ovat tull ainakki Uuskaupung, Naandal, Vandaa, Lapperand ja Tambere.

Näi olle mnääkin doevotan deillk kaikill raohalissi joulumbyhi.


Pitskaupungi Joul

Hyvä ystvä,

Rauman gaupung o julistann ittes joulkaupungiks ja reklameera, ett se o Suamen gaikkest näteve joulkaupung. Viimäs vuann Raumall järjestetti ensmäisen gerran gaikengaldast prokrammi pitskaupungi joul nime allt, taikk brändi all, niingo fiiniste engelskaks nykyselttäm bruukata sanno. Nyp pitskaupungi joulu fiirata lukkuas toist kertta ja jäll o yht ja toist prokrammi framill. Joulu all neljän viikkoloppunp pannam bystöhö erilaissi konsertei, myyjäissi, tapattumi ja luutsatui rundei ymbärs Vanha Rauma. Remonttsentraalt Tammelas on tonttumaa, mihi suutta menn vauhkottleman tondui ja kaikemailma joulussi korenuksi. Vanhan traditsuuni jälkke Vanhas Raumas aukke jokattem bäevän uus joulkalender-akkun.

Tämssem bimjä aikkaha joulvalu andava lämmind ja juhlalist humööri. Kuninkkangadu ja Kauppkadu joulvalu sytysivät tänä vuann jo neljängymnennen gerra, ja nykyse viherkäise joulkuusevalukki ova jo kakskymmend vuatt vanhoi. Vanha Raadhuane pääove ilumineerata, nii ett siin o fiinip pitsreunukse. Ussemppi ovembiäli Kuninkkangadull ja Kauppkadull om bistett kiärtämän guusehakoi mihi om bantt valup pääll, ja ne ovak kyll näti näkössi. Suamen gaikkem biäneve joulkatu Kitukränn avatti jo viimis vuann. Siäll o jottalai valui ja äänd, ja stää o ny eine ändrätt viimisvuatisest. Suure ihastukse o saann Vähäraastuvangatu, mihi o tänä vuannt tällät valastui kuusei molemmim bualin gattu, ja pytingeitte välihi o laitett killuma valumatas.

Täyty jällk kerra ottaf framill Vanha Rauman gadutte lämmitys. Siit ny on gränätt ja pispundeeratt ainakki yht pali kon dorikatoksist, mutt jatketa ny viäl yhde eine. Sild kandild se lämmitys o iha luanikas, etei lund tarvitt fyärät poijes. Mutt se ett kadu ova ny märkki ja niis ei ol yhtikä lumendrippu, ni se ei ol oikke joulusen daikk talvise näköst. Kui semnem bassa yhtehe joulkaupungi miinin gans, ja sen gans ett energia tarvittis tähä mailma aikka knaftat iso jouko?

Tämä vuade joulkaupungin gaikke suureve spektaakkel o musiikkomelja Joulevangeeljum. Vapaaehtossi siihe haetti jo syyskuus ja kyll niit sääkristen darvitangin, go yndännäs prokrammis o fölis ungefäär 200 ihmist. Komeljan gruntt o joulevangeeljumis, mutt 580 vuatt vanha Rauma histuurjakim bistetä sekkaha. Päärollei komeljas esittävä vuaden 2006 tangokuningatar Vetteranna Elina, The Voice of Finlandi viimis vuade voittaja, tenor Virtasen Kalle ja friilänskomeljanttar ja -musikantt Walleniukse Venla. Joulevangeeljumi o skriivann ja styyränn Myllärise Arto. Hän on dehn ennengim bali kirkolist tiaattri ja seorkunnatte kalaasprokrammei. Musiikin gomeljaha on säveldänn musikantt Heikkilä Lasse. Hän o entudestas säveldänn messui ja sadoi hengelisse veisui, etei hängä sunkka ol ensmäist kertta pappi kyytis. Raumlaisist fäniköist komeljas ova fölis ainakki: Rauma flikkatten göör, Impromptum, Senior-opettajatten göör ja Vapaaseorkunna orkester. Komelja alka Vanha Raadhuane edest ja kulke siit Kalatori ja Pyhän Golminasuden girko raunjotten gautt Pyhä Ristin girkoll. Komelja esitetä lauandan 17. päev joulkuut neljä ja seittmä aikkaha jälkkem pualem bäevä. Komelja pääse seorama ja tramppama fölis friiste, ni etei mittäm biljetei tarvitt käöd ostamas.

Raari joulualus-aikka kaikill ja olkka nyk kildei, ko net tondup pruukka kiikat akknan dakka!

Pitskaupungi joulun gotopladi: https://www.rauma.fi/joulu


Kauppkatu


Vähäraastuvangatu


Kitukränn


Rauman gyyt

Kunniarvosa selskaapp,

Rauma fänikktrafiikillt taikk nuukemi Raumam baikalistrafiiki linjapiileill haetti oma nime samallt tavallk kon Turus o Föli, taikk Tambrell Nysse. Rauman gaupung ulosanno nimikilppailu lokakuus, misä sai ehdotta nime Rauma onnipusseill. Marraskuu alkku mennes konkkureeri ol tullk kuussata ehdotust ja niist valikoitti ettippäi äänestysvaihessehen: Faartti, Gyyt, Kara-Matt, Linjabiil ja Raumline. Mnää oli oikke dytyväine, ett kaikk jatkohom bäässy oliva jollan davall Rauman giälissi. Se ny ott eine närsym bääll, ett piäni klummei niis kyll pakas olema, jos niit Rauman giälopi jälkke syynätä. Gyyt tiätystengin guulu kirjottak kyyt, josei siihe ettehen dul genetiivmuado sana, ko loppu ännähä. Faartti o sanam bartitiiv, niingo ny vaikk, ett mennä aika faartti. Sana on grunttmuadosas faartt. Sama asja oliva muukki huamann ja niist pispundeeratti aika tavall fasuungirjas ja Läns-Suame ylesöosastoll.

Vapase Mikold, Nortamo-Seoran gapteenildakki Läns-Suam kysys asjast miälpidett, mutt Miko paohas, etei Nortamo-Seor ot mittän giälpoliisim bongsuuni päälles. Kaikk praakkava murrettas niingon dykkä, mutt neovoi hän suutta antta. Sama asja Mikokin gummingi ott framillk Rauman giälopi kannald. Rauman gaupungin drafiikkriitningeist vastava Julius Tavasti sääkräs, etei kyyt muatto passak käyttäk ko o jo olemas Kyyti nimine tavarmerkk. Kyyt ol mnuu miälestän vähän glooku nimi, jos stää joku ulkpaikkundlainen dava onnipussin gyljest ja vauhkottle, ett mitä ihmen gyykärmei tääll Raumallk kulke? Ylesöosastos joku skriivas, ett älkkä missän dapaukses pistäk linjapiilette nimeks Faartti, taikk viäl paheve ilma viimäst iit. Se o jämtt engelska ja meriteera ahterpään döräyst.

Kuluva viikon geskviikkon sitt annetti ulos nimikilppailu voittaja. Se ol Rauman gyyt. Tavasti Julius paohas, ett gyyt sai kaikke enimä ääni, ja nys se sitt o oikkjas muadosaskin, go edeline sana on genetiiv ja loppu ännähä. Ääni ol annett kaikkjastas 2100 kapplett ja gyyt sai niist runssak 800. Faartti tul toiseks ja sai 460 äänd. Linjabiil ja Raumline jakovak kolmane sija ja saivak kumbiki runssa 350 äänd. Viimätteks jäi Kara-Matt ja se sai ungefäär sata äänd.

Se verran däsä ol omaki lusikk sopas, ett mnää lähetin golm ehdotust kilppailuhu ja niist Kara-Matt pääs äänestyksehe astikk. Mnää fundeerasi miälesän semssiki sopevaissi äijätte nimei ko Fyär-Kyär ja Körö-Vilkk, mutt sitt pöffätt miälehe, ett Matt suutais oll niingon garapoik ja karat toistem bualest. Sitt siin o lisseks semnengi sanaleikk, ett suutta ollk karamatt, jos pruukka linjapiilin gyytillk kulkki. Olk karamatt gon Kara-Matt aja! Ylesöosastoll ol joku keksenn, ett Kara-Matt käändy huakkjaste muattoho marakatt. Semssiki nimei mnää räknöittin gom basiseerar, köörkyyt, hyyrhyrry ja Savilan drafiikk.

Rauma fänikktrafiikkihin dlee vuade vaihtes iso jouko muitakki ändringei kom belkästäs nimi. Tänä vuann Rauma linjapiileill ookailla yhtessen 300 000 kilomeetteri, mutt ensmäis vuannk kursei muuteta ja niit tlee niim bali lissä, ett kilomeetterei kokkondu kaikkjastas 800 000. Uussi taijuttem bysäkei flätätä ymbärs kaupunkki ja toevota ny, ett ihmse ruppe kans käyttämä Rauman gyytti friimakkaste. Nykyselttä vaam bakka olema ni, etei onnipussis ist ko yks taikk kaks fyärättävä.