Isom Beldi sillam biäles

 

Hyvä ihmse,

Mnää skriiva ny viäl eine lissä tääld daanitte ja juutitte valdkunnast ja se meiningeist, kon gerran dääl viäl olengi. Töitten gans o omak kiirus, mutt yhde vähä on gerjenn sendän gattleman Kalundbori ymbristöki.

Rösnääsi niäme nokas tlii käytty ja se o valla fiinp plass. Koko nokk om belkkä santta ja se reuna nouseva jyrkäste ylös merest. Ai joukko näke paikoi, misä hiakk o lonsonn merehe ja fyäränn isoi puit mennesäs alas ranttaha. Kyll maar meri verka syä ajan gans koko niämem boies. Niäme nokas o nätt piän valkone fyyr ja siäld on gomja maisema merell ja näke pitkä ja kappja niäme oikke raariste. Merivesi o oikken girkast ja pohi näky, vaikk kuip pitkällk, ko stää rannast kattle. Toisest mailmasodast o muistonp paikam bäälls sakemannittem bunkkerei ja fästningei, mutt muistoi muistakki sodist o jälill viäl merembohjas ja josta vanhast engelsmannitte seillaevam braakist o nostett tykeiki ylös.

Parikymmend aastaikka takasim bykätti sild Isom Beldi sundi ylitte. Mnää ole menn muutman gerra silla alitte, muten goska siltta pisi ylitte. Yks pyhäpäev mnää käve sillam biäles vauhkottlemas stää, muten dälläkkän gertta mennys sundi ylitte. Sillast oteta makso runssa nelikymmend eoro suunttahas, etei stää pisi viitt turhambäite lähtis styyräsklemä, josei mittän baremppa asja olt toisellp pualell. Sild o linnundiät semse nelikymmend kilomeetteri Kalundborist eteläm bäi ja Kalundborin golivoimlan gorkkja gorsteeni näkysiväs sinns saakk. Sill aikka ko mnää uuvottli siltta, ni se alitten gerkes menemä yks seilpaatt ja pari laeva ja kui ollakka, ett toine niist laevoist ol Raumall rakenett pasiseesar, kon grona Oslo ja Kieli väli. Stää väli mnääki ole sohranns samasem baatin gans pari viikko.

Ruakkulttuur on dääll vähä sukkela. Ihmses syäväp päivällt töisäs föliruuaks pelkki voileippi ja muutongi hep pistävä smörrebrödi triipeihis melkken gokom bäevä läpittes. Mittän gunnolissi ruakaloi ei oll missä, mist sais lailist ruakka ja peruni päeväs aikka. Niin daikk yks semse sendä löödys yhdest puadsentraalist ja siäll mnää ole ussen gäynnp pualpäevsell. Kadutte varsill o ainvastas pitsa, kepap ja voileip trahtöörei. Kepap on dääll eine eringaldast ja merkilise makust. Täälls se tehdä vanhan traditsuuni jälkke lamppalihast, niingon guuluki, mutt Suames se tehdä elukalihast. Muutakkin gansatte välist räätti kyll saa. O dääll ainakki yks italjalaine, meksikaanitte ja kiinalaisten drahtöör. Yks ehto mnää käve jaappanilaises trahtööris ja söi ankka appelssiingasten gans. Oikke raari heijä ransuunis ol ja sakeki men liukkast alas huilust. Tanskangiäle opino ova alkan makon gautt. Nyt trahtööritte ruaklistast ymmärtä jo aika pali ja lopu arva.

 

Rösnääsi fyyr

20190428_150231

 

Rösnääsi niäme nokk fyyrist

20190428_152435

 

Kaalund Kloster on Kalundborin gaupungindalo ja om bykätt muinase fransiskaan munkitte luastarim baikall.

20190505_121340

 

Isom Beldi sild

20190512_175221

 

Klaari Rauman giäld

20190512_170548

 

Mainokset

Terveksi Tanskast

 

Rakkak kambraati,

Mnää ole ollt Tanskamaallt tyäreisull ny vajap pari viikko. Kui ollakka, ett mnää ulosanno viimitteks mnuu faari jutu hänen Tanska reisustas 69 vuatt takasi, ja ny rookkas käymä, nii ett mnää ole itt yhtäkkin dääll. Se ol ikä jongungaldane enne? Ole mnää täällt Tanskas muutman gerra ennengin gäynnp pikimilttäs, mutt nyp pääse paremin dutustumam baikalissi maneereihi ja ihmssihi. Kyll näitten dannemannitten gans vaa hyvin doimen dlee. He ovak kyll kaikkjastas oikke ystvälist, viaravarast ja luanikast selskaappi.

Kaupung misä mnää nyk kortteera o nimeldäs Kalundborg, mutt raumlaise suuhum bassa paremi sannok Kalundbori. Tämä o semne Ämbärporin gokkonen gaupung Själlanni saarell, Hamnast ungefäär sata kilomeetteri länttem bäi. Kaupung on gahde niäme, Asnääsi ja Rösnääsi välises merem buhdis, taikk vuanos niingon däällk kehuta. Ihmset tianava leipäs täällp pääasjas teolisudest. Kalundboris o mailman gaikke suureve insuliindropi fabriikk, Tanska suureve kolivoimalaitos ja ölijalostamo, ja sen tähde hamin o yks Tanska suurimppi, ko sinns seila usseman dankkeri ja kolilaeva joka päev.

Mnää ole ehtosin gäynn välillp piänellp paserullill ja tykkä oikkem bali kirko ymbristöst, misä o vanhoi pytingei ja kappjoi knupulkivissi kadui. Muuton dlee Wanh Raum miälehe, mutt talo ovak kivissi ja muinase Hansa-liito jäljild sama näkössi, ikä Saksasakki. Hansakauppjatte jälkeläise näkyvä nykysesäkkin gatukuvas. O Lidl ja Bauhaus ja Wurth, niingo Suamesakki. Lidl o jämtt samalaine ja roina ovas samas oortellis kom Papihaasakki, mutt tääll ova viini-, romm- ja viskpotu maidotte viäres. Koskast meills Suames?

On däällp pari asja valla nuraste, mihe o Suames tottunn. Kaikketen dorpatte ulkove ja huanette välise ove aukkevas sisällp päi. Puadi ovestakkin go o lykkämäs ittiäs kartnoll, niin dott kaiket stää ove tuuppa ensmäitteks ulospäi ja fundeera, ett eik se pahus ny aukkeka, ennengo muista vettä stää ittiäs päi. Valuknappulakkit toimiva jämtt toissippäin go Suames.

Mnää ole pann merkill, ett täällt Tanskas om bali raumangiälissi sanoi, taikk päivasto. Raumangiäle ja lyhyvä ruattingiäle taedollp pärjä jo aika pitkäll. Heijän giälestäs ymmärtä jottalai siäld sun tääld ainakkin girjotettunas. Heijäm buhestas ei kyll saa juur mittä selkko, o heills se verran glookk perun suus. Täsä yks päev mnää olin drahtööris pualpäevsell ja en nähn missä yhtä ainuva tyäkalu perunatte ja soosi lappjoimisse, ni ei tarvinnk sannop passarpojallk, kon gaffel ni jo olivat tyäkalu nässist pöödäs.

 

Juutirauma sild.

20190423_154501

 

Kalundbori viistorninen gomjas kirkk o nimeldäs Meijä Frou.

20190428_183753

 

Täsä yks kaupungi ussemist skollerpeileist.

20190428_182217

 

Tori laedall on dyävälityskonttuur. Melkken go Rauma raatihuane.

20190428_181715

 

Jämtt niingo Saksast, mutt nahkhoususe äijä henkslittes gans puuttuvak kuvast.

20190428_181412

 

Tuulmyllyi Asnääsis.

20190502_184836

Baltici fölis Tanskaha

 

Rakkak kambraati,

Kevä 1938 ol kuunarlaev Balticill eine eringaldanen, go stää edelise. Laev ol usse ollt talve aja Uudeskaupungis ja lähtenns siäld seilausreisuiles hyvis ajois, mutt vuade 1938 keväll ei olttu saatt mittälai frahti. Asti ol eine suur Itämere liikenttesse ja sen tähde sopeva frahdi saamine ol vissi vaikkja. Rauma laeva oliva oll merem bääll jo aikasin gevällf frahteines, mutt ne olivakkim buald piänemppi kom Baltic. Mnää oli mönsträt matruusiks jo huhtkuus, mutt käskettim buurihi vast kesäkuum bualvälis. Samandiä aljettin dekemä rikaust ja täsä seilitte allyämises men pari viikko. Kiälvaikkeudet tekivä einen giussa ens alkkuhun, gom bäälystö ol Oolanist ja solkkas pelkkä ruattingiäld. Besättning ol suurimaks osaks Vakka-Suamest, mutt joukos ol suameruattalaissi Kaskisist ja Paraisild, ett sikses hyvin dulttin doimehe.

Vihdo viimä heinguu 4. päev me läksi ulkmerellp pukseer Janhua 1:n slääpis Lyäki ja Harmaleton gautt. Stamholttin ol Ajokse hamin Kemis ja meining ol stuuvat plankku Tanska Aalborihi fyärättäväks. Reis men iha luanikkaste, mutt siumyätäne slöör muutus vastaseks, ko mes siuti Merengurku ja pääsim Perämerell. Mes sai esimakku Balticin erinomasest seilauskyvyst, sill ett mek krysäsi oikke huakkjast sisällp Perämeren gappjoist ja kivisist väölist. Matk Uudestkaupungist Kemihi ott ungefäär viikom bäevä, ja heinguum buales välis me aljettis stuuvat plankku astjaha. Frahdi lastamises men pari viikko ja hein- elokuu vaihtes me läksim bäin Tanska. Fölis meill ol 249 standartti priima plankku.

Ko mep pääsim Pohilahden gaikke levjämppä kohtaha ja ol saatt viimnem beiling Norrskäri fyyrist ja otett kurss Märketi ja Understeeni välihi, ni ilm muutus heltteseks. Se jälkken duul lopus jämtt kokonas, seilif flakasivat tyhjänäs ja laev lametus mihi millostengi merivirratte fyärämän. Plankkstiltti piisas semse neli taikk viis voorkautt. Lopuldas mes saim beilingi Västra-Bankenin fyyrlaevaha, ko ol ankkratt Gävlen gustill. Baltic ol ajautunnk kauas laevväöläld, vaaralise länne matalam bääll, mutt misä hätä on gaikke suureve o apuki liki. Mes sai friski länstuuld ja pääsi Understeenin gautt Oolanimerell ja siit ettippäi Itämerell. Reis Itämerem bualell luanaski sitt jäll seivakkaste.

Tanska sundis liki Helsingöri tul äksän grääkk, ko friimakas vastane strööm ott aloksehen giines ja me jäin Hven saaren gustill. Raakseili ankkratti ja liivari jiikattin gokkoho, mutt kaffel- ja toppseili jätettim bääll. Voorkaus siin oltti, ennengo strööm käänys myätäseks ja mep pääsi sundist läpitten Kattegati aukkjamill vesill. Kattegatis iha meijän gylkkehe ajo huvijaht, misä ihmse ottiva valokuvi meijän däysis seileis olevast laevastan. Kuvatte oto jälkke he viskasiva meills sikarlooda reelingi ylitte. Huvijaht kulk meijä edelän Hals-Person nimissen gylähä, misä luuts tul puurihi. Me oli seilann omi nokkines kappja Lim-vuano pisi ja luuts meinas, ett se ongi oll vähä merkiline asi. Ko me ankkrasi Aalborin redill, ni reis Kemist sinn ol kestänn ungefäär kolm viikko. Frahdi lossamises men kaks viikko. Kapteen goett saadt takalasti, ko semsestäkki ol ollup puhett, ett Pohimerem bualeld, Emdeni haminast Saksast saadais fraht Ruatti Sundsvallihi. Soda roihattamine ol siihe aikka nii veitten deräll, ett saksmanni lahotivaf koko frahtis Ruattihi.

Redar anno meillk käsky seilat takas Uuttengaupunkkihi vartoma uutt oorderi. Matk Aalborist Uuttengaupunkkihi luanas valla faartevast, ko mes sain gaikkem barast mahdolist myätäst siutuuld. Tuul oliki oikke friski, mutei sendä jämtt storm. Itämere matkall mes siuti ussema samasse suunttaha menevä ongari, niingo äksäst vaa. Me menim bäisi oikke aika haittaralla ja parhamilttas met tein 11,5 knuuppu tiima pääll. Isokarin dykön meijä faarttin ol viäl niin gova, ett ol vaikkja saad luutsi laevam bääll ja stää varten täödys seilei pärjät einen gokkoho. Me olin dull Aalborist Uuttengaupunkkihi neljäs ja puales voorkaodes. Uudengaupungi haminas me odoti uutt oorderi, eik seilei saann rikat alas. Soda uhk vaa lisänys Eoropa yll ja vihdo viimän dul Maarjahaminast oorder ottas seili alas, laitta alos talvreedaha ja räknät besättningill ulosmakso.

Mnuu faarin Erkki Pensikkala o skriivannt tämä jutu alu alkkatem bitkälls suamell ja se o ulosannett Vakka-Suame Sanomis 24. päev heinguut 1976. Nelimastonen guunarlaev Baltic ol rakenett Kokkolas vuann 1920. Se ol 52,2 meetteri pitk ja 10,3 meetteri levi ja frahti laevam bäälls sai otetuks 750 tonni. Lokakuu ensmäinem bäev 1939 Baltic jäi vartoma luutsi ja joodus ankkrama saksmannitte miinakendä laittahan Tanska vesill. Nous kauhi storm ja pukseer appu ei saattu mistä. Alos rupes vuatama oikke runssaste ja besättning pelastetti saksmannitte vartjolaevaha, ennengo se uppos lokakuun doinem bäev. Tiättvästem Baltic ol ensmäine suamlaine laev, kon tuhoudus toise mailma sodan tähde.

 

Baltic3

Pimi huane

 

Hyvä ihmse,

Enne muina pantti merkill, ett kom bimjä huanessen dul piän valundripp ulkko, vaikk ny avamereijä läpitte, ni vastakkaisells seinäll heijastus kuva siäld ulkmailmast, mutt ylössuute. Stää ilmjö aljetti latnan giäles sanno nimellk camera obscura, ja se meriteera pimjä huanett. Nykyselttän gamer meina ussemis kiälis semmost aparaatti mill oteta fotograafei, ja samall laills se o jäänn suamengiälehengi elämä. 1800-luvullk keksetti erilaissi konstei millt tavall valu ja varjotte eros saattin gorjuhum baperillt taikk filmill. 1930-luvullk Kodak toi markknoillf fotograafvärki, ming sai osta helvoltta ja sem beräst rupes tavalise ihmsekki ottaman guvi. Nykysi ei mittäm baperissi kuvi kukka enän darvitt, ko ne ovak kaikk digitalises muados, ja sen tähden Kodakkiki men pankkrottihi vuannk 2012 ja ussema muu fotograafpuadi enne stää. Mutt se histuurjast tällk kertta.

Mnää näi muutma aastaikka takasi neolareikkamerall otetui fotograafei ja nakott freistatt, jos semsten dekemine luanistais mnuuldakki. Intternetist tiätystengi täödys hakki ens alkkuhu eine höydei, kuis semnen guvaminen gäy päisis? Ensmätteks otetan gässihim bafflooda, ko färjätä mustaks sisäpualeld ja sen gylkkehen tehdä reik, mihen gliistrata alumiinplootun gappal ja siihem baineta neolallp piän hole. Semse alumiinpellin gapple suutta klipsast huakkjast olu- taikk limunaadtölkin gyljest. Ny olis sitt se engla kamer valmis.

Seoravaks tarvita valulls säserä paperi, ko sullota sinnp paffloodaha sisäll, reijä vastakkaisells siull ja se koko homm täyty tehd jämtt nokipimjäs, etei paper valotuis enne aikojas. Sitt täyty pafflooda sulkki ja teipat kaikk sen gulmak kiines, ni etei valu pääs mistän goppaha sisäll. Se piän alumiinplootuhun deht holekim beitetä samallk kertta teipimbätkän gans. Nys snää fundeera, ett kuip pimjäs näke tehd yhtikä mittä? Se valuherkk paper ei menp pilall, jos tämän gaikk teke punases valus ja sen tähde mnää osti helvolttas muutmall eorollp patterkäyttösem bolkpyärä ahterlambu ja se om belann oikke hyvi. Mnää olen dehn kylpyhuanest pimjö, knapsassu siäld valup poies pääld ja mennys sinn hantteeraman gamerojan punavalus.

Ny om bääst siihe saakk, ett suutta alkka kuvatten ottamine. Sitt ko löyty joku sopeva sorttine asi taikk paikk, mist tahto ottap poträti, niim banna se pafflooda alumiinplootus oleva piän reik peekama stää stamholtti päi ja otetan deipp poies siit reijä edest. Jos o oikke aoringoine ja valunem bäev, ni anneta minuutim bari verra valu menns sinn loodaha ja pannan deipp jäll takasi reijäm bääll. Pilvsellt taikk muuto eine hämysell ilmalls suutta pittäs stää reikkä auk, vaikk viisikki minuutti. Mistän garavist mukulist taikk muistakka häälyvist parseleist ei räntt ottak kuvi, ko valotusaik o se verram bitk, eteivä ne jää kummingan guvaha. Vedest tlee pehmjän ja hauska näkössi kuvi, niingo ny vaikk merembinnast, aaloist taikk puroist.

Jaa, sitt tarvittis saadf fotograaf kehitetty, mutt siin ongi aika präss ennengo olla niim bitkälttä. Tarvitan golmi erilai liänd, kom blandata ja seoteta omi skooleihis. Ny mennä niitte liämitte ja neolareikkameran gans pimjöhö ja oteta se valusäserpaper poies siäld paffloodast. Paper flätätä ens kehittesse ja sem beräst sem binttaha ruppe maagisest tleema mörkkjöi paikoi ja hetkem bääst klaar negatiivkuva tlee framill. Minuutim bääst tällätän guva kymneks sekuniks liämehen, gon dopatta kehitykse. Tämä jälkke huljutellan guva viäl kiinittees minuuti verra ja viimitteks virutetam baperklapp veden gans. Sitt panna negatiiv pyykknarullk killuma, niin gaua ett se o jämtt kuiv. Ja prett, ei semses negatiivis mittä järkki ol, eik siit mittä selkko saa. Kaikk valkosep paika ovak kuvas musti ja musta valkossi. Mitästäs nys sitt? No, otetan gompuutter appuhu ja skannata se kuva, aveta joku semnem brokramm, ko vahetta negatiivsen guva färit toissippäi. No ni, ny o sitt lailnen guva silmätte edess ja sen gom brintta, ni om baperinengin guva pios. Mnää pistän dähäm berähä muutma itt otetu fotograafi. Ei nep poträti ny mittä ni valla raarei ol ja o niist kauhi vähtiki, mutt ne ova alust alkkate itt tehdyi ja niis o semne vanha-aikkane humöör, mist mnää tykkä!

 

Jokirantta

Jokirantta

 

Vanhan girko raunjo

Vanhan girko raunjo

 

Mudastemberänokk

Mudastemberä

 

Neolareikkamer ja tilpehöörei

Neolareikkamer

Tookimbaanall Eoroppaha.

 

Hyvä ystvä,

Eletti vuatt 1986 ja me oli menn naimssihi vaimon gans edellise vuade helmkuus, ko mes saim bäähän, ett met tee hiljastunnum biänem budjeti hääreisu intterreilaamall. Se ol stää aikka, ko semne intterreiltikett ol kaikke suurimas muudis ja niit myytti Suamesakkin gakskymmendtuhat kapplet vuadem bääll. Me ostim biljeti Rauma rauttiästatsuunild ja makso siit tuhanengakssata markka. Sillp piljetills sai kulkki friist junill ja laevoillk kahdeskymnes eri maas, kuukaode aikan niim bali kon gerkke ja viitti. Met tavasi reiskuumeisan dalve aikan edeltkätt kirja, misä annetti höydei tookimbaanam bääll reissamisest. Selkrepui pakatti montten gertta ja fundeeratti, ett mitä kaikke stää otetan lengeihin, gon duamsillekkin darvittis jättä eine verran dila. Raha me vahetettim bankis shekeiks, mik sai sitt vahetta takasi lailsiks sedeleiks. Shekit täödys pistä semsse flombuukkihin, go ol laitett snöörin gans liakkahan gaola ymbärs. Flombuukk lymytetti viäl paeda all, etei varkka vaam bääsis siihen gäsiks. Mittälai plastiikkissi kortei ja pankkautomaatei ei siihe aikka viäl ollu olemasakka.

Sit tul vihdo viimä heinguu ja se päev, ko me ängesi reppun linjapiilihi ja läksin Turkkuhu ja siäld yälaevallt Tukholmaha. Ruattis mep pääsi ensmäisen gerra valuvaunun gyyttihi ja vääräsin glyyvarim bäi etelä. Juutiraumas täödys hypät jäll laevam buurihi ja sitt me olingi jo Tanskam bualell. Siit me jatko suara päät Saksa Hamburihi, misä me hyppäsi yäjunaha ja koeti nukku vaunu laatjall. Jokku järkklupu oliva ottann hengmattai föleihi ja surrann nek käsipuitte välihi, misä hes sitt makasivat tytyväisin. Sveitsim Baselis vahetetti jäll kerran dookki ja edess olivak komja Alpi, ming rinttei pisi valuvaun kiipust ylös- ja alasmäkke. Leipmyll seljälläs me uuvottli niit korkkjoi ahtei ja laksoi niitte välis. Maisema oliva henkkesalppaavi ja juur niingo fiinist postkortist. Italja Milanos met topati ensmäisen gerra reisusan, ja freistasi vettä lonkka espenaadim benkills, se vähä mitä arvas. Joku uteljas hölköttlijäkin gävei meit vauhkottlemas, ennengo mes sai unem bääst kiines.

Aamultta mek kruittasi jäll junaha ja muutman diimam bääst me olingi ikuses kaupungis Roomas. Ensmäitteks me menim bankkihi vahettama reisshekei liiroiks ja haesi yäkortteeri valmiks. Me raohotusi, söi oikken gunnoll ja nautesi lämmöst ja aoringost, ko homott ja hymyil meill niingo elämäki juur sillo. Muutman bäevä me oli Roomas ja käven gattlemas kaikk tärkkjämmä nähtvyde, niingo: Colosseum, Forum Romanum, Pantheon, Spanjalaiset trapu ja Piazza Navona. Pali tul muitakkin dorei, kirkoi ja pytingei nähty, mutei niitten gaikkette nimei enä muist. Yks piän glummiki meillk kävei, ko me meni Vatikaanihin gattomam Pietarin girkko maa-alasellt tookill. Sitt ko me nousi maa ald päevävaluhu, niim bari mustlaismuija ja tusina verra heijän gakaroitas tlii hyärimä meijä ymbrillen ja kerjämä raha ja tupakki. Ei sunkka me mittä annett heill ja nii hes sitt hävesivä yhtäkki, niingom biaru Saharaha. Jälkke me huamasi, ett meijä veskastan ol varastett kaikk nek kymnet tuhane liira, mik ol juur käytt pankis vahettamas. Se eräm beräst muistettim bittä visusten gaikk rahak kaolflombuukis.

Ensmäine viikk reisus ol takan ja me läksin dakas pohjossi päi. Me pysäsi yässeks Genovaha ja kävem blutamas ittiän välimere aalois. Seoravam bäevän vilatt valuvaunu akknast tutui paikanimei siutte, niingo: San Remo, Monaco, Nizza ja Cannes. No, me ei olttu millä randlystill liikkeell ja ne olsiva ol iso joukon dyyreitäkkim blassei meijä reiskassallen, ni me meni siutte vaa niist aika hyämy. Franska Lyonis mek käve yäkortteeris ja jatko matkatan siäld Pariisihi. Franskam bääkaupungis olis piisannk kattlemist ussjamaksikkim bäeväks, mutt mek karattim bikimilttäs läpitte suurimat turistrysime, niingo ny: Louvre, Pont de Neuf, Notre Dame, Champs Elysee, Les Invalides ja Napuljooni lystkaar. Vaikk mes saattim baserat ihan darppeksen Pariisin gadui, ni mek knaftasi jäll vähä raha ja pääti, etei me Eiffelin dornihi mittä hissill mennk, kon drapui pisim bääse eine helvomaltta ja vähemäll jonottamiselakki. Kyll stää sitt saikin drambat pualen diima ylösmäkke, vaikk mek käveingi vaam buales välis torni, sen doises voovingis 115 meetterin gorkkeudes, mihi ol 670 trapput. Ylös astikk, melkken golmesatta meetterihi, niit trapui olis oll viäl tuhane lisseks.

Pariisim beräst me otim beilingim bäi Calaissi ja siäll me astusi jäll astjam bäällk, ko fyäräs meijä Englanin ganali ylittem bäin Doveri valkossi kalljoi. Ei mennyk kauatt, ko me oli Londos jaakamas plassi, misä suutta oll yässe. Ruatväen deltoist teht kylä löödys East Endist, misä mes sitt kortteerasi. Siäll ol jämtt kansatte väline meining ja pari kelttpoikka pilambäite kysysiväkkin gaikild siutten dramppajild, ett mistäst te olett kotosi? Englanin drafiikk tunnus klookuld, ko siällf fängstiilsafööris styyräsivä nura puald tiät ja heijäm bunase onnipussis olivak kaksvoovinkkissi. Londo nähtvyksist miälehe ova jäänn: Big Ben, Tower Bridge, Greenwich, Cutty Sark, Pickadilly Circus ja Portobello Road. Kaikengaldassi puadei karatti läpitte ja mnää osti muutman gäytety finyylkiako föleihin. Lystelist mnuu miälestän o, ett täödys Englanist saakk hakki Sialu Veljette, L’amourha pitksoittokiako, ko o viäläkki mnuu hyllysän.

Englani jälkke meijä seorava etappin ol Holland ja Amsterdam. Olo ol siäll niin gotosa, ko ny olttim bitkäst aikka kanaalitten gaupungis, vaikk niit ganaalei ol kyll jokunen gilomeetter enemb, ko Raumall. Kadukki olivas siällp paikotelle yht kappjoi ko Raumall. Kolmvoovingistem bytingitte seinä oliva nojollas päin gattu kuulemm sen tähde, ett enne muina ol maksett pytingeist taksu pohipind-ala jälkke. Polkpyärill ihmsse ookasivas siällp pahuksest niingo Raumalakki, mutt se ol klookku, ett heijä pyäräsatulas oliva järkjärjestäs, ni alhallk ko ikä suutta oll ja sitt het tramppasiva, nii ett polve osusiva melkke leukperihi. Jottalai museoi mek käve Amsterdamisakki uuvottlemas, mutt flombuukim bohiki rupes verkalles näkymä, ett täödys ruvet fundeerama ittes kottippäi säälimist.

Met tliingi jäll aika kiaru Tanska ja Ruatti läpitte ja laevall ylitten Turkkuhu. Rauma onnipusasemall me aljetti oikken dörssämä ja otim birssi allen. Kotokartnoll meill ol yhtessen gahdeksa markka ja nelikymmend penni raha jälill ja muutam ulkmaitte myntt. Meijä reiskassan ol tuhane markka knuppi pääll ja se piisas juur jämttist. Me nukusi yäm bitkäst aikka omas sängysän ja hyvi nukusingi. Seoravam bäevän me meni Rauman dorillp paserama ja se tunnus todestakki sukkelald, ko ihmssep puhusivas suame ja eritotte Rauman giäld. Me oli jäll koton!!

 

London Bridge