Rakkak kambraati,
Syyskuum buales välis alotetti Rauma merihistuurjalise seora järjestämä kurss, misä ol meining pykätt laeva malli looda sisällk, klasin daanes. Kurssim baikkan ol uus ja fiin merimakasiink, ko seor on dalkkoill rakendann jo muutma vuade, ja nys se ruppe olema viitt vaill reedas. Merimakasiinis o iso versta, ja siäll on gaikengaldassi masiinoi ja kaluvärkei, ett sem bualest versta o oikke raar puutöitten dekemisse. Kurssi opettajan ol Hyrsky Iiro ja ensmäitteks hän sääkräs, ett ussen dämssi loodlaevoi karahteeratam bualmalleiks, ko niis o skrovist vaan doinem bual. Mutei se ol lailne nimi, kom baatin daikk laevam bualmalli o semne misä o vaam belkästäs skrovim bualikas, eik siin ol riki lainkka. Suame merimuseos loodlaevoi tituleerata viralisest laevmallitauluiks. Ei ol sekä mikkä huakki ja engla nimi, ett mnää sano stää nys sitt vaikk loodlaevaks.
Iiro ol ensmäisellk kerrallt tranunnf fölisäs yksmastose jahdi malli ja hän sanos, ett tämsest vähä huakkjamast laevast o hyvä lähti ens alkkuhu liikkeell. Tusina verra äiji vauhkottell ja kiärs loodlaeva ja ihmettell, ett nii ai oikke, vai huakkeve alotta? Saadang me mukamas noi fiin laev aikkaseks? Ja kyll asti oliki jämtt komja näköne ja siin ol kaikengaldassip piäni detaljei ja narumbätki oikkem bahuksest. Seoravaks fundeeratti ja käytti lävitte, ett mitä kaikki työkalui ja muit tarppei pykämissen darvita. Iiro näytt ja esittelk kalupakkias ja tilpehöörejäs, ett mitä kaikki hänell o sinnk kokkondunn.
Toisellk kerrall mep pääsi jo asjam bääll ja alotin dimbramam bualikast skrovi. Jokkut tekiväs skrovim behmjäst lepängapplest, mutt mnää tei se männyst. Sitt ko skrovi ol reedas, ni sahatti sem bääld reelingi levune giivu poijes. Sillt tavalls saadun giivu syrjäst sahattin gappi pala poijes, ni ett siit tul paati reeling. Sitt mnää kliistrasi skrovin gannem bääll mahongviilu, ming mnää sutisi lakallp parin gertta ylitte. Se jälkke mnää kriipusti lakatu viilum bäällt tussin gans raakassi, ikkän go ne olsivak kansplankkutte välei. Sitt ko lakk ol kuivann mnää kliistrasi valmiks tehdy reelingim baikales. Reelingi ja kanne saumaha skrovi ulkpualell mnää tälläsi syrilista ja reelingim bäällp päälislista. Molema lista ja listatte väli mnää färjäsi valkoseks ja kyljes siit alaspäi mustaks. Tavalisest kaljaasi ja jahdi olivakki enne muinan dällt tavall maalatui. Seoravaks pääs jo fundeerama, ett millt tavall laeva all oleva meri olis luanikas tehd. Jokkuk kraveerasivap puran gans laodam bääll aaloi, mutt mnää oti masiina appuhu ja hiosi aalo lauttaha rälläkäll ja lamellaikall.
Sitt ol vooros laeva ymbrillt tleeva looda värkkämine, ja sen tähden täödys lähti ostaman gupiikkpuadist emmei, niingo höölätty lautta ja fanerin gappal. Siin oliki eine verra fundeeramist, ett millaillk kaikk looda nurkas saa nätist jiirihin, gom bäälislaut ja syrilaoda ova etukulmastas käännett ulospäi. Mnää tei yhde jiiri malliks ittellen ja hyvi looda nurkkatten dimbramine se jälkke luanaski. Laodambätkähä misä ol aalot täödys tehd alokse skrovin gokkonen golo, mihi se upotetti. Laoda mnää skruuvasi looda alasyrjähä ja faneri loodan dakapualell ja nii rupes lood olema maalamist vaill reedas. Loodast tul kuuskymmend sentti levi, ko asti on gaffelseili alabummim bääst pukspröötin gärkkehe viiskymmend sentti pitk. Loodan gorkkeus o ungefäär viiskymmendviis sentti, ja laev on gölist mastondoppihi nelikymmendviis sentti korkki.
Mnää kriipustim baperill laeva skrovi, mastom, buksprööti ja kaikk pummi siihen gokkohon go net täyty näprät. Paperi mnää flättäsi fanerim bääll loodam bohjall, ni ett siin ol huakki freistat millaillk kaikk osap passava laevaha. Sitt oliki vooros fasta rikin dimbramine, ja se meriteeras stää ett täödys tehd masto ala- ja yläosa ja mastotte skarvimbaikk misä ovas saalingi. Maston doppihin dul föörstaak, mutt takastaaki ei tulluk ko se o hantteeratt parduunatten gans. Vandei tul saalingeitte juurehe ja toises saalingeitten gautt maston doppihi. Väylingi mnää tei saalingeihi menevi vandeihi. Köydeis oliki aika funderamine, ett millaill nek kaikk falli ja skuuti jahdis menevä risti rästi. Siinäkki ol oma hommas, kon gohnas ymbärs kaupunkki ja hak lailssi langoi ko meriteeravak köydei. Semssi ei meinann oikke löytty mistä raumlaisist tuukk- taikk handvärkkputiikeist. Suutta ol, ett mnää oli eine turhan grongel ja säser niitten gans, mutt kyll narukki sitt kummingi löödysivä. Puksprööttihi ja ankkurpelihin darvitti lisseks pahuksem piänd kättinkki, mutt stää sendä löödys yhdest puadist huakkjast.
Rikis därkki osa ovat tiätystengi seili ja niitten gimbus mnää rupesin gohkama yks kaunis sunnundapäev. Mnää löysi vanha rullkkardiini mist mnää leikkasi saksetten gans sopevaissi kappli seilei varte. Kardiin ol passelist pumbulseilette färist ja neolos ol tarppeks tihuva näköst. Neolomusmasiinat en olp pali styyränn, ett siin mnää tarvitti ens alkkuhu eine höydei ja appu frouald, mutt itt mnää kaikk seili kummingi neolosi. Mnää kriipusti ens kaikk seili ja niitte sauma voipaperill, ming mnää sitt pisti seiltuukim bääll ja rupesi paperi läpitte neoloma seilihi saumoi kriipustuste jälkke. Kohdakkoisi mnää huamatti, ett voipaper ol liia liukast ja neolomusmasiin anda perä, ni etei tuukk men lailes ettippäi neola all ja saum ruppek krymppämä. Frou kolppas ja löys jostan gaapim beräld lailist mynsterpärmä ja siihe mnää kriipustin gaikk seili uudeman gerra ja homm rupes luanama. Sitt kon gaikk sauma ol neolot valmiks, täödys mynsterpärmä reppip poijes tuukist. Ny olis seili neolot, mutt kui ne o saatt fiinist luakall niingon duul traakais niitten dakka? Iiro anno höyde, ett timbratam buust formu, mihi o seilette muadot teht valmiks. Formum bäällp pannam blastiikki, ni etei kliister ot siihen giines. Ny oteta valmiks neolotus seili ja kliiströidä niitten dakapual erikeepperillk, ko om blandatt pualiks veden gans. Flätätäs seilif formuttem bääll ja anneta erikeepperin guivatta, ja se jälkke seili oteta varovast irt formust ja ne jääväs siihe asenttohon, go o förskottihi meinat. Seilei laevahan dul neli kapplet: fokk-, klyyvar-, kaffel-, ja topseil. Sitt ko seili oliva valmi nim bääs värkkämä juokseva riki, ja siihen täödys ensmäitteks tehdp pahuksem piäni plokei runssan dusina verra.
Kaikengaldast piänd tilpehööri mnää olin dehn jo valmiks niingon; gajuuta, ankkurpeli, ruari, lastluuku, ankkri, reimari ja nyk ko riki ol reedas, ni niit pääs justeeramam baikalles. Mittän gnaapei, jumbrui taikk naakelei en ruvenn astjaha värkkämä, ko niist olis tul jo liiam biäni. Ny ol vooros looda maalamine ja siinäkki ol oma upras. Mnää katosi ens juutuupist, ett millaill oikkja taidemaalari sutivat taevast ja pilvi tuukim bääll. Mnuull ol ussemppa eri färist akryylmaali, mutt taeva maalamisse ei tarvitt muutko valkost ja sinist färi. Niit mnää pursoti aika kököm baletill ja rupesi niit sotkuman gesknäs penslin gans. Aikan mnää tuhrasi maaleitten gans muten saann lailse näkössi pilvei aikkaseks. Ei ko uudestas tuteerama juutuuppihi, ett kui se homm oikke luana. Mnää oli andann aikaseman duheruksen guivat ja aloti sutimise jämtt alust. No ny mnää sai sladim bääst kiines ja fanerill rupes sendän dleemam bilve näkössi kokkari. Mnää kattlin aikan stää teelmyst ja pääti, ett kyll mnää siit viälp parema saa aikkaseks. Pilvi ol taevas liikka ja ne oliva enemä lumipallon kom bilve näkössi. Ei se oikkem bassa, ett taevall on gasa lumipalloi. Kolmas kert tode sanos ja se jälkke mnää fundeerasi, ett nys se saa oll, vaikk kyll taevast olis suutanns viäls saad einem barema.
Nii oikke, ny ruppe asti ja looda olema reedas. Ny tarvittis loodam bäälls saadk klasi ja klasi ymbärs fiini raami. Mnää kävem butiikis kattlemas taulutte raamei, mutt ne oliva olevannas liia fiinei ja huulos niihi ol teht liia syvälttä ja kappjaks. Puutavarpuadist löödys engla syrilista, ko soves nätist raamiks. Siihe mnää tei jäll jiiri ja kliistrasin gulma yhtehe. Valmeitte raameitte ja loodan gans mnää tramppasin glasipuadi ovest sisäll, misä handelsmannt tek äkkimitte raameihim basselin glasingapple. Mnää kliistrasin glasi raameihi ja justeerasi se loodaha piänill messingkulmill. Reedas o!!
Nyt te vissin gysytt, ett kuip pali laevan dekemisse men aikka ja mist se o saann nimes Helmi? Mittän gellkortti mnuull ei souvis ol ollu, mutt varovast suutais sanno, ett pari viikkon dyätiimas siihe o maakast menn. Pali ajast o mennyt tiätystengi fundeeramisse ja asjotten duteeramisse, ett jos toise samalaisen dimbrais perähä, ni se käveis pali huakkjami ja luanikkami. Nime mnää astjallk keksesin go mnuullt tul miälehe, ett mnuu mammam bruur Sander ol viimässi talomboikkaislaevurei ja hänell ol vanh jaht nimeldäs Helmi. Hän ost sem Pyhärannan Kauhiambäähä aastaikka 1946 ja se ol alu alkkattem bykätt Kirkknummell aastaikka 1903. Tämse jahdi olivat tavalisest viidesttoist kahdeksandoist meetteri pitki ja niittem bäälls sai otettu lasti viidesttoist kahtengymnen donnihi. Siihe aikkahan go Sander Helmi ost ni siit ol jo kaapatt mast poijes ja asti liikus enä vaa muuttori voimall. Sander fyäräs suvisim beruni, sokerjuurikkai ja halkoi Pyhärannast Turkkuhu. Sander ost myähemi isoma laeva ja koett viäls sen gans präkät sama pisnist, mutt lasti olivak kaikk siirtynn verka maandeill, ni ett pankkrott siit viimätteks tul ja laev upos Aorjokkehe.
Täst se lähte…
Skrovi o jo muadosas
Seileitte formu
Riki ruppe olema reedas
Saalingi ja masto skarv
Tadaa… siins se o vihdo valminas seinäll!
PREIVEI RAUMALD 