Lepändäissi

Hyväk kambraati,

Voi sappermentt ja pahapolv sendä, nys se joka suvine vaev o jäll vallallas! Alko se aik kon gateist saa kynit lepändäissi poijes, ja stää vähti piissa niin gauva, ett seoravap pakase jällt tleeva. Ensmäine lepändäi löödys meijäm bitkkarvasest katist viikk takaperi ja kyll se kerkke niit kokkoma suve aikan usseman gymmend. Parhamallk kertta mnää olem blokanns siit erinäs kymmengund lepändäit. Kaks meijä muut lyhyvkarvast katti ei kokko lainkka niim bali niit vereimjöi ittehes, vaikk kyll nekki niit ihan darppekses haaliva. Lepändäi o melkke aink kati niskas kiines, mutt toisnas se suutta löyttyp poskest, leuva ald taikk viiksette juurest. Se on gyll ihmeline asi, etei niit ikän mistä muuhald lööd. Sääkrätä, ett katill on gaikkem behmeve nahk niskas ja taulvärkisäs ja siihe lepändäi saa huakkjast hamppas kiines. Suutta se niingi oll, mutt mnää eppäle ett katt krapsutta lepändäi itt tiähes, jos semne rookka muuhallk kroppahan dleema.

Mnää muistan go mukulan uskotti ja pruukatti sanno, etei pass menn leppätte liki, ko niist saa lepändäissi nahkahas. Nykysin go asja o nuukemi syynätt nin tiädetä, etei ne missäm buis luuraskelk, ko nek kyttävä ja vartova uhrias ruahotten ja puskatte joukos. Lepändäit tarvittevak kostjam baika misä elä, taikk nek kuivuvap pikimmite hengild. Lepäk kasova usse liki rantta, taikk muus neihkjäs paikas ja sen tähde lepändäit usse eläväkki leppätte liki. Mittälai täitte sukku lepändäi ei ols siit hualimatt, ett se ongim biänen gokkone ja einen däi näkönengi. Punkk taikk puutjaine, niingo stää nykyselttän garahteerata o hämhäkk-elukk, vaikkei siit ny ensmäitteks mikkän tarandella miälen dul. Kahdeksan gontti sillk kummingi o, niingo muilakki hämhäkeill.

Lepändäi elä ungefäär kahdest kuutte vuattehe ja käy läpitte neli eringaldast vaihett. Ens alkkuhu aikkune naerane lepändäi ime sata kertta omam bainos verra vert, josta elukast taikk ihmsest. Se jälkke ko se om baritell, ni se muni 2000-3000 muna, ja niist kehitty kuuskonttissi toukki, ko sanota larvaks. Larv tarvitte veriransuuni, ennengo siit tlee 1-2 millin gokkone julmetum biän nymff, ko o jo iha lepändäi näkönengi. Nymff tarvitte kans vert ennengo siit tlee aikkune lepändäi. O se lepändäi sikses merkilinem barsell, ett se syä kolmk kertta vert eri vaiheisas.

Lepändäi o siit ilkki elukk, ett se levittä borreljoossi ja muit taudei. Tohtrin dyyjö ränttä menn nässist, jos huamatte lepändäim burema ymbrillp buneruksen daikk ruputi. Tohtor skriiva tauttihi anttibioott-resähti, mutt piikktroppi siihe ei olk keksett. Jos borreljoossi ei hoidp pikimmitte, ni siit suutta tullp paheve Lymen daut, ko o vaikki huuslaakat. Toinen daut ming lepändäist suutta saad on Kumlingen daut, taikk puutjais-aivofeeber, niingo nykysi sanota. Kumlingen dauttihi o sendän geksett piikktropp, mutt se tarvittis ottat tiätystengi förskottihi.

Enne muina, jos sai nahkahas lepändäi, ni sem bäällp pantti voit, ni ett se rupes tupettuma ja irrott ittes. Nykytiado jälkke sillt tavall ei passat tehdk, ko lepändäi suutta klokentta makos sisuksep puremakohtaha enne irttomist. Lepändäi täyty irrotta, nii ett otta pinseteillt, taikk siihe hommaha värkätyllk kaffelillk kiines liki nahka, ja nosta eluka nätiste irt. Stää ei pass rutista, väänttä, kiärttä taikk reppi irt. Aink ko on drambann mettäs taikk puskatte joukos, ni ränttä tehds syyn, etei niit lepändäissi ol missäm baikka nahkas kiines.

Yks suvi me oli seilamas mnuum bruuri ja flikan gans Turu särkoolis. Met topati Rymättyläs Karhluado ranttaha, ja saim bäähän giipusta ajanguluksen saaren kaikken gorkkjaman galljom bäällk kattlema fiinei maisemi. Ei sinn mäem bääll mittä oikke lailist polkku menny, mutt em me nyk kumminga minkkän dihuvattem buskatte läpitte sinnk kiipustann. Hiki semsest vähtist tiätystengin dul ja mep pääti ehtoste mennp plutikoima merehe ja pesolls saunaha. Saunan derassill mnää huamatti, ett mnuu makosan ol pari piänd nymffi, ja sitt ko rupesi oikke nuukema jälkke syynämä, ni niit löödys kaikkjastas tusina verra. Pruuri ja flika nahkast ei löytynn yhtikä lepändäit, ett sillk kertta mnää olin goonn nek kaikk ittehen.


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s