Linnungodoi

Raari ihmse,

Se on geväne aik jälle ja muuttolinnup pakkava etelä lämmöst takas tännk kylmäm bohjassehe. Ensmäitteks ko net tleeva jälls Suamehe, ne valikoitte avjopuale ittelles ja ruppevap pesärakenus toimeihi. Toisep pykäväp pesäs itt kräkyist ja savest, siink kon doisek kattlevap perstandunnum buu misä olis kolo valminas, taikk ruppeva itt hakkama siihen golotas.

Kaikillk kololinnuill ei ol ni friski nokka ja niska mills sais hakattu kolom buuhu, ja niill ongi ussemittem bula passeleist pesäpaikoist. Ny o hyvä muista, ett ihmnem bysty auttama ussemppi pikkulinnui ja vähä isomppiki linnui, jos viitti timbrat niillk kortteeri, mihe nes saava munit munas ja ruvet hautoma niit. Mnää ole itt omallt tondillt timbrann neli pönttö ja niis o vuasitte varrellk kortteerannt talitölköi, kirjosiapoi ja kottraissi. Linnuttem besindsouvei o ni mukavas seorat, ett kyll se palkitte piäne vähti. Intternetin glookust mailmast löyty pali höydei, millaill lailssip pöndöi suutta värkät, ni etei muutko vasar kättehe ja kiälk keskells suut. Meijän gartnoll viimäs syksyll nurimberi mennys koivus ol yks kottraisem böntt, mutt se säilys sendä ehjänäs, ett mnuun däyty kiipusta ja tällät se ny johonkki mänttyhy.

Yks keväk ko mnää istusi köökis kaikes raohas, niim buuhellam bääll rupes krapiseman gräkyi ilmhormist alas. Mnää tröömäsin gartnollk kattoma, ett mikä sukkels sinnk korsteenihi nyp pakka, niin girkkhakkises siällt traijasivak kräkyi korsteenim bäähä. Mnää pisti valum bessähä ja fundeerasi, ett kyll mar nes sillp pelill ilmhormist lähtevä? Mutei mittä, ko ne jatkova vaan gräkytten dranumist, vaikk sau vaa nous korsteenist! Ei siins sitt auttannk ko menn hätistämän girkkhakkiset tiähes ja pistä verkk korsteenim bäähä.

Rötök kans pakkavat tekemäm bessiäs meijän tondill olevi männyihi, mutt niistäkkä ei olis kyll nii väli. Nep pitäväk kauhja kräkötyst ja paskovap piilittem bääll. Kirsperi ja kaikk muukkin drekoolmarjak kelppava niill ni äkkiste, etei niit itt kerkkek kokkoma. Rötöp pitäväk katikki niin guris, ett nep pelkkävä niit. Jos katt kara taikk tramppa kartnoll, ni rötö syäksättä katim bääld ja truiskautta pahahajusem bommi sen niskaha, ja ussemitten gatt karakim belko hallus jongum buska all lymyhy. Pojanglossin oltti se verran goohoi, ett mentti rötömbessi tiputtama vaikk silppamall oksatond männyrunkko pisi ylös. Nys se väht ei enä luanais, eik se ol vissi iha lailistakka, ni ja kyll kaiket rötö ol raohotett lind jo siihengi aikkan go olttim boikkassi mukuli.


3 kommenttia artikkeliin ”Linnungodoi

  1. Vallan gauhjast kiitoksi snuullt Tituka:) Kyll kevämerkei o ai luanikast seorat, niingon gukkatten ja lehdetten gasomist, ja tiätestyngi linnutten douhui. Ja ei kom böndöi vaan dimbraman geväppäivätte lystiks!!

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s