Se ilmpall reis

Raari lukkja,

Asjas o semnem berä, ett siin mittmaarja aikka viimäs suve syksym bualellt tul se Kaalperi Matt, ikä jokane hyvin dunnett, mnuun dyyjö sinn Rimp-alhom birttihi, Vasikhaan doispualell. Matt ol niin govast kohinoisas, ett mnää jo luuli sill valkkja oleva housuisas, ko semmost puhti tlee hyrkkä. Mutt mitäst maar, kom bääs pirti ovest sisäll nii räyhäs koht: ”Moron Emppu, arvast mitä mnää ole fundeeraskellu ny?” ”No mitäst sit?”, meinasi mnää, vaikkan goht valla hyvi äkkäsi sill jotta Laksperin gonstei miäles oleva. ”Juu”, meinas Matt: ”Ny o asja siin dällingis kuulestas, ett ny mennä ja haeta se Andree poik poijes siäld pohjosnavald, semse ilmlaeva, taikk niingo nes stää sanovas, semse fästningin gans. Revästä Ruatin geisrild hyvä raha ja sitt kon gottin dulla, nii snääki osta ittelles aka ja rautsängy. Mutei semmost karhu ko mnuull o. No, mitäst fundeera asjast?”. ”No, men nys suahon gorvis saakk, fundeeringeines!”, räyhäsi mnää Matti. ”Luuleks snää, ett sinn nii vaa mennäm biipp lärvis. Rahoi siint tarvita ja mistäs luules saavas semsep pälsykkä, ett tarkne? Ei Pirksteeti faarilakka enä oll niit kahdeistuttavi jälill. Ja sitt nek kaikk suurep pedok ko siäll ova! Fundeerast päällk ko Järmin Gyär praakkas, ett siäll o semssi hämhäkeijäkki ikä elefandei, hyttyssi ko suuri porssai ja jumal nek kaikk konna ja mäkärjäiset tiätä mitä siäll o.” Mutt niingon tiädätt kaikk, on Kaalperi Matt semnem boik, ett ko se jotta saa kerran galvis, nii ei stää siäld pahaka ulos kiär, kruuv eik veiva. Meinas  mnuu vaa, ett koskastas tyhji mene ja sureskele. ”No, oleks stää ryjä sitt lainkka jo tehn?”, kysysi mnää sitt noi vaa niingom bualmitte leikkispitte. ”No, tleest kattoma, siälls se on Teklan gartnoll, naveton dakan täödes vortningis ja kyll mnää se sano, ett kyll pääs käändy ikä se vaa näe”, meinas Matt ja löi nyrkkis pöyttähä, ni ett meijä muari vanhat taldrikit tansas ko Sipola muar Puustliini häis. ”Samma e te, sanos ruattalaine. Loikip pääll vaa.” Ja kas niim bainamam bäin Teklan dalo.

Yht ja toist se Matt siins sitt matkallp praakkas laevastas, muten mnää semssi kerjenns suurikka kuulustlema. Harppasi vaa maandiäll ikä meijä vanh Valko, kon guuma terva hännä allp pistetti. Sitt kon Tekla naveton daap päästi, niin gyll ai siäll oliki rusting, semne eten mnää viäl ikä nähn ollu. En tiäd mist oliki saannk kaike mailma vatupassik, kompassik, krinuliini ja posetiivi. Julmast niit vaa ol siin. Matt rupes sitt siink klaarama niit prammastoi ja märsstopei. ”Mutt mistäst seilis saada?”, kysysi mnää. ”Älä hättäil”, meinas Matt, ”Mnuull o täsä just framills se Slakelperska vanh hame, ikä prännsyyn Lella kaevon dakka löys. Pistetä Limberi ruki ratta märsskoriks ja vedetän Tamlanderi saapparuajut toppihi, niingon gorpiks vaa. Kyll mnää sillon tiädä, ett päisi vissim baina niingo moottor vaa.” ”Mitäst täsä sitt kronata”, meinasi mnää, ”Lähdetä sitt vaikk koht lähdetäis, mutt niingo äskö jo sanosi, raha mnuull ei olk ko jokunem benn fölisän.” ”No, ong snuull vekslat viis markka, nii saas mnuuld vähä lissä?”, kysys Matt. ”Venttastas nyk ko mnää saam bussi framill”, meinasi mnää. Vekslasi sitt se fima, niingo ruattalaine sano, ja sai Matild pari markka. Mutt sillo siihen dul kans se Mati ämm, ja ko se näk ett raha olivak kysymykses, luul se ett pojill o meining viina hommat. Ämm karas Matin dukkahan giines ja rupes jeevlama ja haukkuman gom baha koer mnuu. Mutt ko Matt suutus, niin gyll ämm pian ginttus klaaras.”No, ann huhkit nys sitt vaa”, meinasi mnää, istusi siihe rekken go siin pohjan ol ja karasi skuuteihin gii. ”Hih! Nys se läks, sanos Lukander, ko housup putos”, kiljas Matt ja sillo se rusting paino kans ilmoihi, ni ett yks präiskäys vaa.

Eik einem bitkä ko olttin Käkelän gatom bäällk koko hökötyksen gans, ja Matt klummas viäl nii hulluste, ett meinas valla väkisi faartisas lenttäp papplan gorsteenist sisäll. Mnää sai sendä onneks kroippeihin giines ennengom butos, mutt kyll nokk ol jo nii noes ikä Ruusvallillk kon dervapytty putos. Onnelisest siit sendäm boijes päästi ja ko mep paino yli Sau- ja Papihaka, ni ei muutko sau vaan druiskus konsvärkeist. Mutt sitt rupes ploossama oikke friskist, ni etei enä ollenga uskalett ettippäi mennäkkä. Naru ja värkik katkesiva ja koko meijä resanuuttin lens Taiplen girkon dorni nokka, ja jäi ko jäiki siihe, vaikk mek kylläkkin goetettin goko posken gans töytät tiähes stää. Hulluiks tliivat taiplelaisek ko ne aamust meijäk kirkon dorni nokas killumas näkivä. Lukkar hyppäs, ämm hännäs, uuniluut kooras ni ett heng kurkus ol. Luuliva näättäk, ett paholaine itt istuskle kirkon dorni nokas. Matt sitt sendä viimä huus, ett tulkkan helkkris jelppama meit tiähes tääld, nii jo huamattiva etei siin sendä niin govi suurt hättä ollukka. Lukkar tul ja avas kirko luuku, met tlii alas ja ennengo ol kulunnk 24 tiima ni me olin daas Teklan gartnoll. Andree jäi auttamatt, mutt niingon guulitt ei se ollu meijä syyn. Ei maar ollukka. Taiplelaiset taas olivap pitänns sengi seittmäk kundkokkoukses se hökötyksen tähde. Tuul se siäld viimä ol korjannt tiähes. Ja jos eppäilett, eten mnää tott puhu, nii menkkä itt kysymän taiplelaisild, nii saatt kuull, etei Taiples ikä viäl kirkko ol ollukka. Saa nähd jos koskan dleeka!

Jälkkirjotus: Tämä lystelise jutu alkkirjotuksen o Eemeli P, ja se o ulosannett turklaises Uusi Aura nimises aviisis 21. päev kesäkuut aastaikka 1903. Jutt on girjotett ehtall Rauman giälell, ja mnää olen stää tapan jälkke eine ändränn. Muinan dämse lystelise jutup pruukkasiva ollf framill ussemasakki aviisis, ja niit lainatti aviisist toissehe luppa kysymätt. Mnää en ol tätä juttu löytänn muuhald kon dost turklaisest aviisist, vaikk suutta ol, ett se o jossan doisesakki aviisis ulosannett. Vaikk tämä jutu sangaritte Embu ja Mati reis ongi jämtt miälkuvitust, ni Salomon Andree, ko he läksiväp pärjämä ol todestakki ilmpallottem bioneer Ruattis. Andree ott kahden gambraatin gans stamholdiks pohjosnava 11. heinguut vuannk 1897. He jäiväs sill reisull, mutt heijä viimänen gortteeris löödys 33 vuatt myähemi, 400 kilomeetterim bääst Huippvuarild koillissehe, mist he oliva lähtenn reissuhu.

Salomon Andree ja häne ilmpallos

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s