Poik tul kotti

Hyvä jääkiako ystvä,

O stää jo odotetutt ja siins se vihdo viimä o! Rauma Lukko o jääkiako Suame mestar 58 vuade jälkke. Semne harmiloinen duur kävei, etei pelei päässyt tänä vuann lainkkan gattoma hallillk koronan tähde. Taikk ei ny iha niingä! Mnää oli itt niitte muutmatte onneliste joukos kom bääsiväs seorama Lukon dämän gaode viimäst peli Raumall lauandain. Raar peli se oliki ja turklaissi viätti niingom bässi snöörim bääs. Kyll Lukko sem bualest mestruutes o ansannk, ko se o ollk kummingin goko kaode läpitten gaikkem barhave selskaapp. Turklaiset tyäkambraatikkin gehusivat tänäp päeväll, ett kyll se ny välill olis Lukongi voor voittas Suame mestruus.

Tänäp ehtoste mnää kuulustlim beli Ramonast Leino Risto selostaman ja häneläkki ol niin gova homm, ett ään meinas lähti jämtt kokonas. Peli jälkke mnää fundeerasi, ett nyt täyty lähti torillk kattoma mimmost kalaasi siäll oikkem bidetä, ja kyll ai stää fänikkä olikin gaikk paikat täynn, lukkoflaku liahusiva joka paikas, piilei ol kaikk kadut täynn ja torves soisiva. Koronast ei juur kukka välittänn yhtikäm behu, mutt ei stää Raumall ny juur liikkelläkkä ol. Lukost ja heijä mestruudestas suutais jaaritell vaikk kuip pali, mutt anda ny ollt tällk kertta tämne lyhyv jutt.

Oikke suurek kiitokse Lukom bojill! Tet toitt pojan gotti!


Kanali sulottarekki olivas saann Lukom baeda ylles


Viimänem beli Raumallt tällk kaodell


Fänikkä torill

Pitki pellavi…

Arvosa lukkja,

Laskjaise fiiramine alka jo tänäp, mutt ens viikkon diista o vast se oikke lailne laskjaispäev. Tämä viikk o ollut tavalisen gylm, mutt ny loppviikkost o valla fiini talvist ilma, ett sem bualest ränttä lähti ulos paserullt, taikk mäkkehe ny jo. Kyll mnuuld jää nykyselttä mäes lujumise välihi, mutt mukulan stää tehti niin gauvan go housumbersust vaan gest, taikk tul jämtt nokipimi. Vanhan dava jälkke mäes kuulus huutta, ett pitki pellavi, fiinei hambui, juurikkai ko nurkambäit ja naorei kon daltriikei.

Toisnas mukula kesknäs taikk heijä isäs pykäsivä napakelka jääm bääll, ja sen gans mentti ymbärs niim bahuksest, ett pää ol sekasin go Haminan gaupung. Nek kom duuppasiva napakelkkaha faartti koetivas saads sen giappuma semmost haittaralla ja hööki, ett kyytis oleva puttois poijes siit. Sitt ko kelkas oleva lens kolopperä hankkehe, ni alko aika krihitys, ja yks duuppajist pääs voorostas kelkottlema. Se ol kyll nii lystelist homma, ett usseman diima siinäkki men nii ett huratt.

Laskjaissen traditsuuneihin guulu tiätystengin gelkottelu lisseks mittsepi fyllämine. Enne muina laskjaisest o alkannp paastoaik, ko on gestänns seittmä viikko ainp pääsjäisse astikk. Paasto aikan ei syätty lainkka liharuakki, ett sen tähde laskjaisen om bämbätt mako täyttöhö rasvast portsuuni, ja papusoppahan dällätti runssaste liha ja fläski joukkoho. Uskotti, ett mitä enemä fläsk tiukus suupiälist, nii stää paremi lehmä lypsesivä ja sia lihosiva. Keitetys siambää ja sorkas syätti sormines, ja sormei ei saannp pyhkett taikk nuallp puhtaks, etei saanns suvells sirpist haavoi sormeihis. Kaike mailma herkuk kuulusivak kans laskjaisse, niingo nykysingi. Pulla mihe o flätät kretavahto ja mansikassyltty välihin, dlii Suamehe 1800-luvull Ruattim bualeld.

Enne aikkam bääsjäine o ollut vaimihmsten dyä juhl, mihe he lopetivap pellavatte, hampputte ja villatten gehrämise langaks. Laskjaisen ei ehtopäiväll saannt tehd muutonga mittä, ett kaikk vuaden dyä olsiva luanistan raarist ettippäi. Saunaha täödys mennp päeväll, ja siäll ei saanns sanno halastu sana. Nykyselttäm bääsjäine on galaas, ko sanota hyvästip pimjällt talvell ja ruveta vartoman gevätt.


Yks nimipäev visiitt


Morjens systri ja pruuri,

Tämä asi ko mnää ny juttle, tapadus siihe aikkahan gon Dyyklä Frett ol juur päässyt telekrafistiks. Hänell osas sitt viäl olls semne onn, ett pääs koht reviisoriks naapurkaupunkkihi. Mek kuulin dääll, ett hänell o siällk kaikim buali lysti olo, ja ett hän olis siälls saann melkke vaikk ming flika omakses. Ja kyll hän olikin gomjas poik. No nii, se ol kyll hyvä hänell, mutt meillt täällk kotonp pakkas väliste vähä ikäv, ja se se ol ko sai meijän dämä reisun dekemän, go nyk kuulett.

Se ol yks kaunis päev sinä vuann heinguus, kom Billeriinin Galle, se lystpoik, niingo muistatt, tul mnuun dyyjön ja meinas, ett kummost olis jos mennäis täst reviisorin dyyjö sanoma hyvä päevä, ja samas niingom biänell visiitillk kans. Kalle ol jo ottann reedam bääll, ett valkkipaatt lähte sinnp päi aamuste aikasi. -Mitäst täst. Mnää suastusin goht häne meininkkeihis ja nii ol asi päätett. Niingo sanott läks valkkipaatt hyvi aikasi aamust ja em mes sitt uskaldann enä maatakka mennp, pantti vaam barema roitip pääll ja painetti haminaha. Valkkipaatin gapteen osas kävells siinp prykill ja tuns meijäk koht, ko me oli hänen gansas vanhoi tutui. Hän käsk meijäs sisäll ja lystist aik kuluski, ko se kapteen ol kans aika vekkul. Ei aikkakan gon gell ol kuus aamuste, ja laev sen gaupungi rannas misä Frett ol reviisorin. Niingo vissi ymmärätt, oli me aika tavall hyvällp päällk ko ranttaham bäästi.

Ko ol nii aikkane, nii sen tähde em me menny juur stää päät Fretun dyyjön, gon gäveltti vähä ymbärs ja kateltti, ja nii met tliin dorill. Sillo osas juur ollt toripäev. Yhde äijän gerruill ol piäni porssai myyd. Kon Galle ne huamas, meinas hän ett kummost olis jos ostais reviisorill hiuka eväst tuljaisiks, ja eik se olis komjast ko viädäis tost vähä fläski. Se asjam bääll mnää noikkasin goht, ko hän sitt viäl meinas, ett elävän se viädä. Ja kaupp ol pian deht ja säkk saattin gaupambäälist ja siihem banttin gaks porsast. -Snää saat tullt tota säkki kandama, sanosi mnää talombojall. -Ei mittä ylppeytt, sanos Kalle. -Jos snää ole liian gorkki herr säkki kandama, niin gyll mnää vaan ganna. Ja samas häm baiskas säki selkkähäs niin govallf faartill, ett porssa siit peljästyksest pitiväs suus kii.

Sitt me yhdeld ämmäld kysysi, ett misä tääll asu se reviisor Tyyklä? Hän diäs se ja näytt meill yht komjast talo, ja sanos ett siin asu toises trapus. Kom bäästin gartnolls, sanos Kalle ett kyll kaiket se viäl makka, mutt meinas sitt mnuu, ett menest nys snää edell ylös, ni mnää tleen däällt snuum beräsäs. Jos nuap pahuksem borssa ny vaam bidäisivä vähä aja suus kiine, ett päästäis Fretun dyyjö. Ja kyll nes sendän davalise visust olivakki, vaikk saiva usseman gova kolaust. Fretu oves ol nimikortt, ja siin osas sitt viäl oll avans suull, ja nii mep painsi oites sisäll. Frett makas viäl oikke makkjas unes, mutt kyll sitt peljästys kovast ja nous istuma ja silmä menivä väärim bualim bääs, ko huamas ett vanhoi tutui kotopualest tul niin govan golinan gans sisäll.

­-Morjens pruur, sanos Kalle ja heitt säkkis laattjall nii ett kirkunk kuulus, ja rupes siälls säkis olema aika möyhy muutongi. -Morjens, morjens vaa, sanosi mnääki ennengo Frett kerkes mittäm buhuma. -Met tlii vähä niingo helspoo, ja o meining syäds suurust snuun dykönäs. -Nii oikke, sanos Kalle, ja meill o jo ruakka stää varte fölisäkki. Siins samas hän avo säki suu ja kääns se alassuite, ni ett porssas saiva vähä friiheitti. Mutt kyll nes siit tykkäsiväkki, ne rupesivak kirkuma ja karama nii riivatust ymbärs laattja. Mutt sillo reviisor ol yhdell hyppäyksellk kimmattann ylös sängystäs keskell laatja ja huus: -Olettak te hullui, kell o vast seittmä ja tet tleett tomsell elämäll ihmste huaneihi. Tosa kamaris makka itt handelsmann ja tosa viäres häne frööknäs, ja mitä täst nyt tlee oikke?

Hän gattokkast, ol joutunn asuma yhde vanha rikkambualse handelsmannin dyyjö, ja sill osas oll nuar ja nätt flikk. Mutt me oli lystillp pääll, eik oltt mistän diätvännäs, ko naoretti vaa. Sitt vast oikke hauska tul ko Frett rupes niit porssai kii koettama, mutt kyll ne oliva nii ymbyrkäissi, etei se ollu huakkjat. Juur ko hän meinas saadt toisen gii, nii sillo hän gaadus nokilles, kaas pöödä ja vet tuuki ja karafiini alas laattjall. Klasi menivät tuhaneks nuuskuks ja aika helinä ol. Sillo aukes handelsmannin gamari ovi ja se korkki herr tul kynnyksells seisoma nenäklasip pääs, moronjakk yll ja toffli jalas. Ko hän siins seisos nii lihavan go hän ol, jäi siihe ovehe sendä johonkkis paikkaha semne rako, ett se pahemas hädäs ollup porsas pääs siit pakkohon gamarim bualell. Tua möhömahane herr ol vähän gankkjambualne liikkeisäs ja ennengo hän gerkes hyvälisest käändämä ittiäs, ol porsas jo siäld pualeld töytännf frööknän gamari ove auk ja painanns sinns sisäll.

Siäld frööknän gamarist rupes kuuluman gahdelaist kirkumist, ja rupes handelsmann niingo Fretuki molkauttlema meijäm bäälen jokseski kamalast. Sitt se vanh herr men avama frööknän gamari ove, meinas kai niingo auttama mennf flikkatas. Sillo se porsas tul jälle siäld niin gamala faartti ulos, ja tul siäld se fölis jotta muutakki. Nii, se porsas ol seonn handelsmanni frööknän grinuliinihin, go siihe aikka naisväki pruukkas semssi. Siin mnääki rupesi jo meinama, ett mitä täst nyt tlee ja koeti ottas se riivatu elävän gii, mutt en saann muutkon grinuliin jäi keskell laattja. Sitt mnää avo ove ulos, ja siit se eväsliha men kahdes osas trapuill, nii ett krapis vaa. Se toinen, gattokast, ol se aja ollu juur hilja Fretu sängy all, mutt kyll nyt toisem beräs pääs. Siin mes sitt seisosi jokseski flaatteinp poikin ja itt handelsmann ol kans nii otett, etei saanns sana suustas. Ja mnuu miälen dek jo lähti karkkuhu.

Mutt sitt Kalle, ko aink kaikk hoksas paremi, rupes pyytämä handelsmannild antteks ja ko se kuul, ett me ole Fretu hyvi tutui, rupes se viime naorama oikke sydämem bohjast ja käsk meijä menns salim bualell. Sinnt tul vähä ajam beräst hän itekki ja Frett kans, ko oliva ens kerjenn ittes vaatettama. Ja nii sitt peräldäkkin gäve, ett suurust saatti syädf Fretun gans yhdes ja se vanh herr oli aika lysteline setä meijä joukosan. Hän ol, kattokkast, leskmiäs ja tykkäs nuarte joukos oll. Mutt fröökyn ei koko aikan meill näyttänn ittiäs, vaikk itt handelsmannikin gäve händ lepyttämäs.

Jälkkirjotus:

Tämä jutt o alu alkkate ulosannett Markkin-Matt nimises aviisis, ko ol trykätt eritotte Rauma syysmarkknoi varte vuann 1905. Jutu on girjottann Rauman giälell nimimerkk Kössi. Mnää ole jällt tapan jälkke yhde einen däksti ändränn ja tällännp pehmjäk konsonandi lailssim baikoihi.



Heoskynnötte SM-kilppailu


Hyvä ihmse,

Eiläm bidetti Eorjoell heoskynnötte Suame mestaruskilppailu 2020 ja mnääki öksysim baikam bääll yhden gambraatin gans. Vaikk säätiadotukse oliva luvann, ett vett suutta tullt taevast runssamingi, ni ol Vuahjoen gartnom bellolls sendä jongu verran gahja johkandunn. Enemängi olis kyll sovenn! Vettäkkä ei lopuldas tullu niskahan, gom bari piänd sattengropaust.

Tapattuma avasivak kartnoherr ja –frou kell ykstoist ennem bualem bäevä. Het tliivap plassillk komjatten gääsitten gans ja heijä habeti olivak kans viimäsem bääll fiini ja vanhasaatuse. Piamitten galaaspuhette jälkke heose ja niitte fyärärip pääsivä itt asjam bäälls, siihem bellom bruukkamisse. Väldip puriva maahan giines ja oljengellasest maast käänys framill must färsk maa. Met tramppasin gambraatin gans ettittakas ja syynäsi, ett kui suara vakko pelttoho rupes tleema milläkkim besättningill, ja kui faartevast se oikken gäve.

Seremuunmestar ja tuamris säälisivä ai joukkohon govaäänisten gautt, ett millaill homm bidäis tehd lailes ja paragraafitte jälkke. Mekkim bääsi einen doonuksell asjast ja koht pia me olin gom baremakkin duamri. Mef fundeerasi ja praakkasi, ett meijäkki suutais ens vuannk vaikk käski tuamreiks, kon gyll se virk ruppe vissist jo meildäkki luanama. Vältt tarvittis menn 14 senttimeetteri syvälttäm belttoho, sark olls suara ja kynnökse hari noust ai saman gorkkeutte. Met tuterasin, niingo asjanduntja, ett mimssi pellongalui kilppailijak käyttiväp pruukkamisse. Fiskarssi aoroi näytt kaikill oleva ja melkken gaikill numra yhdeksä, vaikk numra kymmend on gaikke enimän gäytett enne muina. Tott maar heossi kans syynätti nuukaste, ja ett mahtak tua heone oll einen govasuine, kotei meina lainkkan dopatta sarkam bäähä? Yks heonen dranus aoratas pellosarka mitan gomjaste ja tasaseste, siink kon doinem bakas vikuroima ja hirnuma. Mikkä heone ei sendä lyänn jämtt lehmäks hommasas.

Muutakkim brokrammi ol paikam bäällk keksett, ko vaam bellombruukkamist. Erimerkkissi vanhoi traktorei ol haalatt paikam bääll likitellem barikymmend ja niitäkki ol luannikast syynät. Mukulill ol järjestett konkkureer, misä hek karasivak köppheonen gondette välis ymbärs baana ja hypesivä aidatte ylitte. Piän Hymy nimine valuvaun ajelutt tytyväise näkössi vähämukuli ymbärs mäkki. Musiikki ihmsillt trahteeras Eorjoem bappamopoklupin Kakstahtkäry niminen göör, misä tusina verra äiji laolo tutui veisui, ja yks äij ja flikk akkombanjeerasiva heit harmonikkatten gans. Sepp takos omas pilttusas jottalai hengarei ja väärässi raodangappli. Sitt ko rupes hiukasema, ni mnää ostim bari makkrangapplet ja nälk o jälls siutett pitkäks aikka. Siin makkra syädesän mnää ostin golm arppa ja voitim blastiikkisim byykkori. Harvemitte mnää arppajaisist ole mittä saann, mutt nyk kävei semnengin glookk tuur!

Runssam barin diima jälkke rupes kaikk pellombländi olema reedas ja oljek käänett maa all lymyhy. Tuamris syynäsivä viäl jongu aikka, ett mimmost jälkki kilppailija olivas saann aikkaseks, ja sitt oliki vooros pokaalitten dasimine. Yhde heosen gilppailus ol viis besättninkki ja voittaja siin ol Eku-Remu, ja stää styyräsivä Uudemäe Miko ja Ihajoe Sami. Sarja voittajat tliivak Kokkolast ja Kälvjäld. Kahde heosen gilppailus ol kaks heospari ja heist paremaks gradeerattin Taavetin-Taava ja Hovingatar. Heoste suitseis olivak kiines Kurikklaisek Kupiaise Jani ja Jari.

Mnää ole oll ungefäär seittmä vanh, ko ole fyäränn heost heimbelloll isovanhematte naapris. Äijäp pistivä mnuu heosem brasseihin, go he itt viskosiva heini seippäld kerruill. Mnää olingi jämtt ylppi ja trööteväst, ko sai istu kuskimbukill ja styyrät heost ainp piänen dryki heinseippäld toisell. Siink ko löi suitsei hiuka heose selkkä, ni se läks liikkeel ja sitt ko huus, ett ptruuu, ni heonen dopatt. Heone ol Kukka nimeldäs ja se ol oikke lauhki, ja sen tähde vissi uskaletti mukul pistä ookama stää. Mnää muista semsengi reisun, gon dalvisse aikkahan Kukkam berähäm bistetti reki ja mentti mettäst hakema muutam tukk kyyttihi. Kyll sillo mukulan jo osas kunnjotta isso ja fiini elukka, mutt nykyselttä ymmärtä sääkriste viäl paremi heose suuren graadi.


Eku-Remu besättningeines


Taavetin-Taava ja Hovingatar kaffeholanill


Äkkjyrkä Miina tykkä näämäs lehmätte lisseks heosistakki


Koulutte jouljuhla

 

Rakkak kambraati,

Marraskuu alus herrambäevätte asistentt-oikkeusasimiäs Pölösem Pasi ulosanno oorderi, ett koulutte jouljuhli ei ränttäis enä kirkois hantteerat. Hän o stää miäld , ett jouljuhlak kirkos loukkava oppilatte uskonovapautt ja tasavertasuutt. Hän sääkrä viäl, ett jouljuhl o ikä osa opetust ja stää ei passa järjestä kirkos ylipäätäs, vaikk sitt semsill mukulillp pannais pystöhö omak kalaasi jossa muuhallk, ko eivä ol halulissi kristelissen girkkoho menemä.

Vuannk 2014 herrambäevätten grunttlakivaljokund anno yksmiälsem bäätökse, ett kirkk o jämtt sopevainem baikk koulutte jouljuhlatte fiiramisse, eik nähn mittälai hämminkki asjas, kon girkkoho menemine vaa o vapaehtost ja siit anonseerataf förskottihi. Krunttlakivaljokund o semne selskaapp, kon gattop perähä, ett krunttlakki noodateta lailes, ja he ovakki vauhkotell, ett mitä semnem Pölösen driihamine ja kränämine oikke meriteera?

Jokku kysyvä, ett mitä jos kalaasi viädäiski synagoogan daikk moskeijaha, ni mitäst siit tykätäis? Se jälkken däytykin goohotell ja kyssy, ett kenest syndymbäevä joulun oikke mahdeta jubileerat? Ränttäk joulu enä lainkka hoosat taikk fiirat, ko ain gummingi loukka jottan, go ei joulust välit yhtikäm behu? Muutam vuas takasim bidettin gapeli siitäkki, ett passak koulutten geväjuhlas enä laola suvivirtt. Mnää ole stää miäld, ett kristelisys kuulu suamlaisten gulttuurperinttöhö, vaikkan en ny mikkä hihhul taikk uskvaine olekka.

Rauma lukjolaiste jouljuhl ol määräs pittä Rauman girkos, mutt tämäm Pölöse manifesti jälkke hep päätiväf fiirat nes sitt omis tiloisas. Rauma alakoululaisep pääsivä ainakki viäl tänä vuannf fiiraman galaasejas kirkkoho. Niingon tiädätt, niin gaupalisus o ottanns suure valla joulust jo aikka sitt. Täytyk tehds sillaillk, ko Oulusakki om bäätett tehd, ett fiiratan goulu jouljuhlap puadsentraalist?

Oikke hyvä ja raohalist joulu kaikill, uskontto, ikkähä, sukupualen daikk säättyhyn gattomat !!

Joulevangeljuum: https://preiveiraumald.wordpress.com/2018/12/22/joulevangeljum/

 

Rauman girkk