Snuum bualelas

Rakkak kambraati,

Viikkom bääst sunnundan 13. päev kesäkuut ovak kunnalisvaali. Ny o jo förskottihi saannk käödt toist viikko äänestämäs, jos o lyständänn. Yhden gerra mnää ole vissi edeltkätt käynn äänestämäs puadsendraalis enne viralist päevä. Ny en ol viälk käynn äänestämäs, muten sem bualest viäl edes tiädk kenell ääne annaiska. Kyll mnää melkke ai ole demokraattise oikkeutten gäyttänn ja meina nykki mennk kriipustamam biirun glappuhu.

Kaikk sähktolpa ja seinä ova nyt täynn naamrustingitten guvi misä o iso numra ja reklaam, ett äänest mnuu, mnää ole kaikkem barhave ajama snuu asjoitas. Yks aja nuarte ja toine mukulperhette asja, kolmas tyäläiste ja neljäs yrittäjätte asja. Täsä yks päev mnää näin go yhdes plakaatis luk ehtall Rauman giälell, ett ”snuum bualelas.” Niin gaiket!! Stää ne nyk kaikk kehu ja kailotta. Se o ai se sama asi, ett ming vaa vaalitte all luvata yhdeksä hyvä ja kymnen gaunist. Äkkiste ne luppaukse vaam bakkava unhottuma, jos halung rookka pääsemä johonkkim boliittisse luattamustoimehe.

Mnää muistan go opettaja muinan goulus sanos, ett sitt ko ihmse vanhenduva, ni ne ängeväk kaiken galdassim boliittissi virkoihi ja lautkuntti. Suamem barlamendi kesk-ikä o likitelle viiskymmend ja kyll mar se kunnavaldustoisakki sama verra o. Pualueitte jäsengirjan gantajatte gesk-ikä o liki kuuskymmend. Kaikk pualuek koettavaf friiat nuari äänestäji ja halungei lengeihis, mutt em mnää yhtikä ihmettel, etei nuare ol ni hasnaalei tuppama ittiäs politiikka fölihi. Se o lopuldas semmost vanhemitte ihmste jahkamist ja triihamist. Ett kyll koulmestari sanois vaa oikkeus ol! 

Samanen goulmestar sanos, ett kundpolitiikk o yht lehmängauppatten dekko. Sen nyt tiätystengi ymmärtä, ett kom biänellf fänikällp päätetä yhtesist asjoist, ni väliste täyty antta jossa myäde, ett sitt jälls saa oma asjas läpitte. Ei kaikist asjoist sunkka suutta olk kokko aikka knapi vastuksi. Ja kyll niit lehmängaupoi sem bualest tehdä joka päev valdkunna ja mailmam bolitiikasakki.

Koronauprakim bääs yhde eine seottaman dämän gevä vaalei, ko nep pit alu alkkatem bittä jo 18. päev huhtkuut. Stää vaalitte siirtämist jahkatti kans aikas, mutt ol maar se hyvä, ett päättäjä ymmärsiväs siirttä niit. Siihe aikka ol juur kaikkem baheve koronatilanep pääll. Melkken gaikk olivas siirtämisen gannall, mutt yks yhdeksäst pualuest kränitt vasta. Hek kaiket meinasiva, ett heill olis oll juur sillon gallupitte jälkkem barhamak kannatusluvu. 

Jollet ny viäl olk käynn äänestämäs ni muistakka ihmes tehds se viikkom bääst!!

Poik tul kotti

Hyvä jääkiako ystvä,

O stää jo odotetutt ja siins se vihdo viimä o! Rauma Lukko o jääkiako Suame mestar 58 vuade jälkke. Semne harmiloinen duur kävei, etei pelei päässyt tänä vuann lainkkan gattoma hallillk koronan tähde. Taikk ei ny iha niingä! Mnää oli itt niitte muutmatte onneliste joukos kom bääsiväs seorama Lukon dämän gaode viimäst peli Raumall lauandain. Raar peli se oliki ja turklaissi viätti niingom bässi snöörim bääs. Kyll Lukko sem bualest mestruutes o ansannk, ko se o ollk kummingin goko kaode läpitten gaikkem barhave selskaapp. Turklaiset tyäkambraatikkin gehusivat tänäp päeväll, ett kyll se ny välill olis Lukongi voor voittas Suame mestruus.

Tänäp ehtoste mnää kuulustlim beli Ramonast Leino Risto selostaman ja häneläkki ol niin gova homm, ett ään meinas lähti jämtt kokonas. Peli jälkke mnää fundeerasi, ett nyt täyty lähti torillk kattoma mimmost kalaasi siäll oikkem bidetä, ja kyll ai stää fänikkä olikin gaikk paikat täynn, lukkoflaku liahusiva joka paikas, piilei ol kaikk kadut täynn ja torves soisiva. Koronast ei juur kukka välittänn yhtikäm behu, mutt ei stää Raumall ny juur liikkelläkkä ol. Lukost ja heijä mestruudestas suutais jaaritell vaikk kuip pali, mutt anda ny ollt tällk kertta tämne lyhyv jutt.

Oikke suurek kiitokse Lukom bojill! Tet toitt pojan gotti!


Kanali sulottarekki olivas saann Lukom baeda ylles


Viimänem beli Raumallt tällk kaodell


Fänikkä torill

Linnungodoi

Raari ihmse,

Se on geväne aik jälle ja muuttolinnup pakkava etelä lämmöst takas tännk kylmäm bohjassehe. Ensmäitteks ko net tleeva jälls Suamehe, ne valikoitte avjopuale ittelles ja ruppevap pesärakenus toimeihi. Toisep pykäväp pesäs itt kräkyist ja savest, siink kon doisek kattlevap perstandunnum buu misä olis kolo valminas, taikk ruppeva itt hakkama siihen golotas.

Kaikillk kololinnuill ei ol ni friski nokka ja niska mills sais hakattu kolom buuhu, ja niill ongi ussemittem bula passeleist pesäpaikoist. Ny o hyvä muista, ett ihmnem bysty auttama ussemppi pikkulinnui ja vähä isomppiki linnui, jos viitti timbrat niillk kortteeri, mihe nes saava munit munas ja ruvet hautoma niit. Mnää ole itt omallt tondillt timbrann neli pönttö ja niis o vuasitte varrellk kortteerannt talitölköi, kirjosiapoi ja kottraissi. Linnuttem besindsouvei o ni mukavas seorat, ett kyll se palkitte piäne vähti. Intternetin glookust mailmast löyty pali höydei, millaill lailssip pöndöi suutta värkät, ni etei muutko vasar kättehe ja kiälk keskells suut. Meijän gartnoll viimäs syksyll nurimberi mennys koivus ol yks kottraisem böntt, mutt se säilys sendä ehjänäs, ett mnuun däyty kiipusta ja tällät se ny johonkki mänttyhy.

Yks keväk ko mnää istusi köökis kaikes raohas, niim buuhellam bääll rupes krapiseman gräkyi ilmhormist alas. Mnää tröömäsin gartnollk kattoma, ett mikä sukkels sinnk korsteenihi nyp pakka, niin girkkhakkises siällt traijasivak kräkyi korsteenim bäähä. Mnää pisti valum bessähä ja fundeerasi, ett kyll mar nes sillp pelill ilmhormist lähtevä? Mutei mittä, ko ne jatkova vaan gräkytten dranumist, vaikk sau vaa nous korsteenist! Ei siins sitt auttannk ko menn hätistämän girkkhakkiset tiähes ja pistä verkk korsteenim bäähä.

Rötök kans pakkavat tekemäm bessiäs meijän tondill olevi männyihi, mutt niistäkkä ei olis kyll nii väli. Nep pitäväk kauhja kräkötyst ja paskovap piilittem bääll. Kirsperi ja kaikk muukkin drekoolmarjak kelppava niill ni äkkiste, etei niit itt kerkkek kokkoma. Rötöp pitäväk katikki niin guris, ett nep pelkkävä niit. Jos katt kara taikk tramppa kartnoll, ni rötö syäksättä katim bääld ja truiskautta pahahajusem bommi sen niskaha, ja ussemitten gatt karakim belko hallus jongum buska all lymyhy. Pojanglossin oltti se verran goohoi, ett mentti rötömbessi tiputtama vaikk silppamall oksatond männyrunkko pisi ylös. Nys se väht ei enä luanais, eik se ol vissi iha lailistakka, ni ja kyll kaiket rötö ol raohotett lind jo siihengi aikkan go olttim boikkassi mukuli.


Lepändäissi

Hyväk kambraati,

Voi sappermentt ja pahapolv sendä, nys se joka suvine vaev o jäll vallallas! Alko se aik kon gateist saa kynit lepändäissi poijes, ja stää vähti piissa niin gauva, ett seoravap pakase jällt tleeva. Ensmäine lepändäi löödys meijäm bitkkarvasest katist viikk takaperi ja kyll se kerkke niit kokkoma suve aikan usseman gymmend. Parhamallk kertta mnää olem blokanns siit erinäs kymmengund lepändäit. Kaks meijä muut lyhyvkarvast katti ei kokko lainkka niim bali niit vereimjöi ittehes, vaikk kyll nekki niit ihan darppekses haaliva. Lepändäi o melkke aink kati niskas kiines, mutt toisnas se suutta löyttyp poskest, leuva ald taikk viiksette juurest. Se on gyll ihmeline asi, etei niit ikän mistä muuhald lööd. Sääkrätä, ett katill on gaikkem behmeve nahk niskas ja taulvärkisäs ja siihe lepändäi saa huakkjast hamppas kiines. Suutta se niingi oll, mutt mnää eppäle ett katt krapsutta lepändäi itt tiähes, jos semne rookka muuhallk kroppahan dleema.

Mnää muistan go mukulan uskotti ja pruukatti sanno, etei pass menn leppätte liki, ko niist saa lepändäissi nahkahas. Nykysin go asja o nuukemi syynätt nin tiädetä, etei ne missäm buis luuraskelk, ko nek kyttävä ja vartova uhrias ruahotten ja puskatte joukos. Lepändäit tarvittevak kostjam baika misä elä, taikk nek kuivuvap pikimmite hengild. Lepäk kasova usse liki rantta, taikk muus neihkjäs paikas ja sen tähde lepändäit usse eläväkki leppätte liki. Mittälai täitte sukku lepändäi ei ols siit hualimatt, ett se ongim biänen gokkone ja einen däi näkönengi. Punkk taikk puutjaine, niingo stää nykyselttän garahteerata o hämhäkk-elukk, vaikkei siit ny ensmäitteks mikkän tarandella miälen dul. Kahdeksan gontti sillk kummingi o, niingo muilakki hämhäkeill.

Lepändäi elä ungefäär kahdest kuutte vuattehe ja käy läpitte neli eringaldast vaihett. Ens alkkuhu aikkune naerane lepändäi ime sata kertta omam bainos verra vert, josta elukast taikk ihmsest. Se jälkke ko se om baritell, ni se muni 2000-3000 muna, ja niist kehitty kuuskonttissi toukki, ko sanota larvaks. Larv tarvitte veriransuuni, ennengo siit tlee 1-2 millin gokkone julmetum biän nymff, ko o jo iha lepändäi näkönengi. Nymff tarvitte kans vert ennengo siit tlee aikkune lepändäi. O se lepändäi sikses merkilinem barsell, ett se syä kolmk kertta vert eri vaiheisas.

Lepändäi o siit ilkki elukk, ett se levittä borreljoossi ja muit taudei. Tohtrin dyyjö ränttä menn nässist, jos huamatte lepändäim burema ymbrillp buneruksen daikk ruputi. Tohtor skriiva tauttihi anttibioott-resähti, mutt piikktroppi siihe ei olk keksett. Jos borreljoossi ei hoidp pikimmitte, ni siit suutta tullp paheve Lymen daut, ko o vaikki huuslaakat. Toinen daut ming lepändäist suutta saad on Kumlingen daut, taikk puutjais-aivofeeber, niingo nykysi sanota. Kumlingen dauttihi o sendän geksett piikktropp, mutt se tarvittis ottat tiätystengi förskottihi.

Enne muina, jos sai nahkahas lepändäi, ni sem bäällp pantti voit, ni ett se rupes tupettuma ja irrott ittes. Nykytiado jälkke sillt tavall ei passat tehdk, ko lepändäi suutta klokentta makos sisuksep puremakohtaha enne irttomist. Lepändäi täyty irrotta, nii ett otta pinseteillt, taikk siihe hommaha värkätyllk kaffelillk kiines liki nahka, ja nosta eluka nätiste irt. Stää ei pass rutista, väänttä, kiärttä taikk reppi irt. Aink ko on drambann mettäs taikk puskatte joukos, ni ränttä tehds syyn, etei niit lepändäissi ol missäm baikka nahkas kiines.

Yks suvi me oli seilamas mnuum bruuri ja flikan gans Turu särkoolis. Met topati Rymättyläs Karhluado ranttaha, ja saim bäähän giipusta ajanguluksen saaren kaikken gorkkjaman galljom bäällk kattlema fiinei maisemi. Ei sinn mäem bääll mittä oikke lailist polkku menny, mutt em me nyk kumminga minkkän dihuvattem buskatte läpitte sinnk kiipustann. Hiki semsest vähtist tiätystengin dul ja mep pääti ehtoste mennp plutikoima merehe ja pesolls saunaha. Saunan derassill mnää huamatti, ett mnuu makosan ol pari piänd nymffi, ja sitt ko rupesi oikke nuukema jälkke syynämä, ni niit löödys kaikkjastas tusina verra. Pruuri ja flika nahkast ei löytynn yhtikä lepändäit, ett sillk kertta mnää olin goonn nek kaikk ittehen.


Olkluato kolmosse valu all

Hyvä lukkja,

Kyll sekim bäev ja ihme näköjästäs nähdä, ett Olkluado kolmas atommyll hörskättä käymä! Suame säteilyturvasendraal anno tämä viikkom berjandan luva, ett reaktori sisikunttaha saa tehd ladingi uraanin gans. Kiiruman gaupalls stää ladinkki ruvetti tekemängi ja viikkom bääst pidäis souvi oll reedas ja ensmäisep pruuvi alkka. Se meriteera stää, ett pyting o nys sitt viralisest atomvoimala, vaikk vuadem bäevä ainakki mene viälk ko stää miilut pruuvata ja ennengo se täödell höngällt tuuppa sähkö valdkunna verkkoho. 

Olkluado atommyll valmistu kaikkjastas kolmtoist vuatt myähäs. Aiktaului o siirett jo nii mond kertta ettippäi, etei kukka ol uskonn, ett mikkä niist pidäis enän dräkkiäs. Annast nyk katto, jos vuadem bääst ne atomi halkkeissivas sitt oikke friskiste niingo nys sääkrätä? Olkluado ykkösvoimala pykätti kuus vuatt ja kakkost seittmä vuatt. Kolmost aljettim bykämä vuannk 2005 ja meining ol, ett se olis reedas vuannk 2009. Kyll maar kolmose aiktaulu o alu alkkatengi oll eine hullmaine, mutt nys stää om bykätt jo kuustoist vuatt, ett kyll seki vallan goohold tundu.

Fransklainem buulaak Areva, ko om bykänn Olkluato kolmost, alott samalaise atommylly rakendamisen Kiinas vuannk 2009 ja se tul reedaha vuannk 2018. Neljäs vuades heijä ol meining siäläkki saad miilu valmiks, ni ett Kiinas se hiljastus vaa viis vuatt.  Sääkrätä etei Kiina atomviraomase ol ymmärtänn yhtikäm behu atommyllym bykämisest, ja etei he olt tehn juur mittälai huamautuksi miilu rakendamisest. Fransklaisep patongimburija ovas saann vissin douhut Kiinas juur mitä tykkävä. Laitokse reaktorkattil ol haljennp pruuv-ajotte aikan ja Areva ol joutuns sen gerttalles reedama. Toevota ny, ett suamlaise atomviraomase ova Olkluados syynänn nuukasten gaikk alstandi ja värki, ja etei kattil sendä halkke ko sinnp panna valu all.

Sillongon gontraht Olkluado atommyllyst on deht, ni fransklaise ova luvannp pykätt sen 3,2 miljardi eoro hinttaha. Laitoksen dilaja Teolisuden Voima Oy o sääkränn, ett he maksavas siit lopuldas 5,5 miljardi. Ny laitokse hindklapp o jo 10 miljardi eoro ja Franska valttio maksa melkkem buales siit. Olkluato kolmone on däll haava mailman doiseks kalleve pyting. Muslimitte Mekas on gestkeevar ko o maksann aikoinas 12 miljardi, etei siitäkkän gokolaillk kaukan olla. Tiäds stää sitt, ett kehtak fransklaise edes sannokka, mikä Olkluato kolmose hind todestakki o?