Lepändäissi

Hyväk kambraati,

Voi sappermentt ja pahapolv sendä, nys se joka suvine vaev o jäll vallallas! Alko se aik kon gateist saa kynit lepändäissi poijes, ja stää vähti piissa niin gauva, ett seoravap pakase jällt tleeva. Ensmäine lepändäi löödys meijäm bitkkarvasest katist viikk takaperi ja kyll se kerkke niit kokkoma suve aikan usseman gymmend. Parhamallk kertta mnää olem blokanns siit erinäs kymmengund lepändäit. Kaks meijä muut lyhyvkarvast katti ei kokko lainkka niim bali niit vereimjöi ittehes, vaikk kyll nekki niit ihan darppekses haaliva. Lepändäi o melkke aink kati niskas kiines, mutt toisnas se suutta löyttyp poskest, leuva ald taikk viiksette juurest. Se on gyll ihmeline asi, etei niit ikän mistä muuhald lööd. Sääkrätä, ett katill on gaikkem behmeve nahk niskas ja taulvärkisäs ja siihe lepändäi saa huakkjast hamppas kiines. Suutta se niingi oll, mutt mnää eppäle ett katt krapsutta lepändäi itt tiähes, jos semne rookka muuhallk kroppahan dleema.

Mnää muistan go mukulan uskotti ja pruukatti sanno, etei pass menn leppätte liki, ko niist saa lepändäissi nahkahas. Nykysin go asja o nuukemi syynätt nin tiädetä, etei ne missäm buis luuraskelk, ko nek kyttävä ja vartova uhrias ruahotten ja puskatte joukos. Lepändäit tarvittevak kostjam baika misä elä, taikk nek kuivuvap pikimmite hengild. Lepäk kasova usse liki rantta, taikk muus neihkjäs paikas ja sen tähde lepändäit usse eläväkki leppätte liki. Mittälai täitte sukku lepändäi ei ols siit hualimatt, ett se ongim biänen gokkone ja einen däi näkönengi. Punkk taikk puutjaine, niingo stää nykyselttän garahteerata o hämhäkk-elukk, vaikkei siit ny ensmäitteks mikkän tarandella miälen dul. Kahdeksan gontti sillk kummingi o, niingo muilakki hämhäkeill.

Lepändäi elä ungefäär kahdest kuutte vuattehe ja käy läpitte neli eringaldast vaihett. Ens alkkuhu aikkune naerane lepändäi ime sata kertta omam bainos verra vert, josta elukast taikk ihmsest. Se jälkke ko se om baritell, ni se muni 2000-3000 muna, ja niist kehitty kuuskonttissi toukki, ko sanota larvaks. Larv tarvitte veriransuuni, ennengo siit tlee 1-2 millin gokkone julmetum biän nymff, ko o jo iha lepändäi näkönengi. Nymff tarvitte kans vert ennengo siit tlee aikkune lepändäi. O se lepändäi sikses merkilinem barsell, ett se syä kolmk kertta vert eri vaiheisas.

Lepändäi o siit ilkki elukk, ett se levittä borreljoossi ja muit taudei. Tohtrin dyyjö ränttä menn nässist, jos huamatte lepändäim burema ymbrillp buneruksen daikk ruputi. Tohtor skriiva tauttihi anttibioott-resähti, mutt piikktroppi siihe ei olk keksett. Jos borreljoossi ei hoidp pikimmitte, ni siit suutta tullp paheve Lymen daut, ko o vaikki huuslaakat. Toinen daut ming lepändäist suutta saad on Kumlingen daut, taikk puutjais-aivofeeber, niingo nykysi sanota. Kumlingen dauttihi o sendän geksett piikktropp, mutt se tarvittis ottat tiätystengi förskottihi.

Enne muina, jos sai nahkahas lepändäi, ni sem bäällp pantti voit, ni ett se rupes tupettuma ja irrott ittes. Nykytiado jälkke sillt tavall ei passat tehdk, ko lepändäi suutta klokentta makos sisuksep puremakohtaha enne irttomist. Lepändäi täyty irrotta, nii ett otta pinseteillt, taikk siihe hommaha värkätyllk kaffelillk kiines liki nahka, ja nosta eluka nätiste irt. Stää ei pass rutista, väänttä, kiärttä taikk reppi irt. Aink ko on drambann mettäs taikk puskatte joukos, ni ränttä tehds syyn, etei niit lepändäissi ol missäm baikka nahkas kiines.

Yks suvi me oli seilamas mnuum bruuri ja flikan gans Turu särkoolis. Met topati Rymättyläs Karhluado ranttaha, ja saim bäähän giipusta ajanguluksen saaren kaikken gorkkjaman galljom bäällk kattlema fiinei maisemi. Ei sinn mäem bääll mittä oikke lailist polkku menny, mutt em me nyk kumminga minkkän dihuvattem buskatte läpitte sinnk kiipustann. Hiki semsest vähtist tiätystengin dul ja mep pääti ehtoste mennp plutikoima merehe ja pesolls saunaha. Saunan derassill mnää huamatti, ett mnuu makosan ol pari piänd nymffi, ja sitt ko rupesi oikke nuukema jälkke syynämä, ni niit löödys kaikkjastas tusina verra. Pruuri ja flika nahkast ei löytynn yhtikä lepändäit, ett sillk kertta mnää olin goonn nek kaikk ittehen.


Olkluato kolmosse valu all

Hyvä lukkja,

Kyll sekim bäev ja ihme näköjästäs nähdä, ett Olkluado kolmas atommyll hörskättä käymä! Suame säteilyturvasendraal anno tämä viikkom berjandan luva, ett reaktori sisikunttaha saa tehd ladingi uraanin gans. Kiiruman gaupalls stää ladinkki ruvetti tekemängi ja viikkom bääst pidäis souvi oll reedas ja ensmäisep pruuvi alkka. Se meriteera stää, ett pyting o nys sitt viralisest atomvoimala, vaikk vuadem bäevä ainakki mene viälk ko stää miilut pruuvata ja ennengo se täödell höngällt tuuppa sähkö valdkunna verkkoho. 

Olkluado atommyll valmistu kaikkjastas kolmtoist vuatt myähäs. Aiktaului o siirett jo nii mond kertta ettippäi, etei kukka ol uskonn, ett mikkä niist pidäis enän dräkkiäs. Annast nyk katto, jos vuadem bääst ne atomi halkkeissivas sitt oikke friskiste niingo nys sääkrätä? Olkluado ykkösvoimala pykätti kuus vuatt ja kakkost seittmä vuatt. Kolmost aljettim bykämä vuannk 2005 ja meining ol, ett se olis reedas vuannk 2009. Kyll maar kolmose aiktaulu o alu alkkatengi oll eine hullmaine, mutt nys stää om bykätt jo kuustoist vuatt, ett kyll seki vallan goohold tundu.

Fransklainem buulaak Areva, ko om bykänn Olkluato kolmost, alott samalaise atommylly rakendamisen Kiinas vuannk 2009 ja se tul reedaha vuannk 2018. Neljäs vuades heijä ol meining siäläkki saad miilu valmiks, ni ett Kiinas se hiljastus vaa viis vuatt.  Sääkrätä etei Kiina atomviraomase ol ymmärtänn yhtikäm behu atommyllym bykämisest, ja etei he olt tehn juur mittälai huamautuksi miilu rakendamisest. Fransklaisep patongimburija ovas saann vissin douhut Kiinas juur mitä tykkävä. Laitokse reaktorkattil ol haljennp pruuv-ajotte aikan ja Areva ol joutuns sen gerttalles reedama. Toevota ny, ett suamlaise atomviraomase ova Olkluados syynänn nuukasten gaikk alstandi ja värki, ja etei kattil sendä halkke ko sinnp panna valu all.

Sillongon gontraht Olkluado atommyllyst on deht, ni fransklaise ova luvannp pykätt sen 3,2 miljardi eoro hinttaha. Laitoksen dilaja Teolisuden Voima Oy o sääkränn, ett he maksavas siit lopuldas 5,5 miljardi. Ny laitokse hindklapp o jo 10 miljardi eoro ja Franska valttio maksa melkkem buales siit. Olkluato kolmone on däll haava mailman doiseks kalleve pyting. Muslimitte Mekas on gestkeevar ko o maksann aikoinas 12 miljardi, etei siitäkkän gokolaillk kaukan olla. Tiäds stää sitt, ett kehtak fransklaise edes sannokka, mikä Olkluato kolmose hind todestakki o?

Lonsimäen giikartornis

Kyll tääld tarvittis pääst jo poijes,
sanos filur varkkall.
O liiam bali upra,
eik kukkan goska jelppa.
Pisnismiähe ryyppä mnuu viini.
Pruukkaja mulja mnuu maa.
Ei meina mikkäm byssyt träkis.
Kukka ei san halastu sana.
Hei, hei

Ei passa liikka murhettu,
ryävär paohas ystvälisest.
Mailmas om bali ihmssi,
kon tunde, ett eläm o vits.
Mutt snää ja mnää kyll tiädä se,
etei asi jämtt niingä ol,
Ei ny viiteis enä lärvitell,
o jo ehto myähä.
Hei, hei.

Lonsimäen giikartornis
äijäs siälls syynäväk,
ko mamsellit tramppa kengisäs
ja piikap paljangonde.
Jossa haminam bualell
villkatt mouru ai joukko.
Kaks skuunari tlee möljähä,
ja tuul ruppe ploossama.
Hei, hei.

Lonsimäen giikartornis.
Lonsimäen giikartornis.

Tämä ”All Along the Watchtower” veisu o alu alkkate skriivann ammeriikkalainem Bob Dylan, taikk Robert Zimmerman, niingo häne oikki nimes kuulu. Veis ulosannetti aastaikka 1967 ja usseman daitteilija on dehn siit se jälkke oman dulkina. Kaikken guulusimman dulkina veisust o värkänn Jimi Hendrix vuann 1968, ja se o niin gorkkjas kraadis, ett ihmse ussemite luulevakki, ett veisundekki o Hendrix.

Koronapruuvis

Hyvä ystvä,

Ei mnuull ollu meining alitaukkomat koronast kirjotta, mutt siihen dämä jutt nys sitt jälle men. Niingo me uutisist olen guull, ni Rauma varvillk korona pääs jyllämä oikkem bahom bäevi. Mnää ole oll Rauma varvillt töis nyt tätä viimäst törni marraskuu alust astikk. Kyll mes stää tyäkambraateitten gans förskottihi fundeerasi ja aaningoisi, ett kui mahta käödk, ko ulkmaalaiset tleevak kotomaastas joulu ja uudevuade fiiramise jälkken dakas töihi. –Kyll mar hes siäld itäsist maist fyärävät tuamssin goronaviirust oikke iso jouko. Ja niin gävei kans!! Sääkrätä, etei ulkmaaelävä olp pitänn ni väli, jos ovat tullk kippjäks, taikk heijä o määrätt karantteenihin, go ova vaa mennt töihi. Heit ei olk kuulemas saatt kurihin, go heill on doiseve kulttuur, taikk sitt he eivä ol ymmärtänn annetui oorderei. Kyll se on glookku kulttuuri, josei millä mittä väli pidet! Mnää kyll eppäle, ett rahast se asi peräldäkkin giines o oll. Jos het tleevak kippjäks, ni he eiväs saa mittän diänsti mistä, ja sen tähde hep pakkavat töihin dartuttaman gaikk muukkin goronaha. 

Viimäs viikkoll varvillt tehtin goronapruuv koko fänikäll ja jokattellt tuupattim bumbuldikk nokkaha. Summ siit ol, ett likimai joka kolmanes pruuv ol positiivine. Rauman gaupungin dartunajäljitys telefuneeras mnuulls saman ehtonp pruuvi jälkke, ett mnää ole yks koronapositiivine. Se ei sunkka ollu mikkän gauhi yllätys, ett sem buale mnää oti asja hyvi raohalisest. Saerahoittaja kysys ensmäitteks, ett ong mittälai vaevoi taikk taodimerkei ollu? –Ei olk, koten tiäd lainkka, ett olsi millän davallk kippi! Mnää joodusin dekemä jämtti ferklaaringin, gukk ova oll likitysten, daikk nokatuksi mnuun gansan viimäsen gahde voorkaode aikan, ja kaikk semse ihmsek käskettin gahde viikkon garantteenihi. Itt joodusi oleman gymne voorkautt koton, ni eten saann menn lainkka ihmste ilmoill. Karantteen lopus eilä, ett nys saa jällf friisten gulkki pisim bitki.

Stää mnää eine vauhkottlin gon gipusyster kysys, ett ong teillk katei? – O oikken, golmk kapplett, kui ni? Hoittaja sanos, ett korona suutta tarttuk kateihi, ja ränttäis seorat niitte vointti. Kati ovak kyll voinn iha hyvi, etei ne vissi ol mittän dautti saann? Emänd kävei kans koronapruuvis, mutei hängä mittän dautti ols saann. Katei ei sendä olp pistett mihenkkäm bruuveihi. Oikken gippjängörrö en ol olluk koko aikan ja mittä lailssi oirei, taikk feeberi ei ol ollu. Semmost piänd räkätautti ja kröhä on gyll, kon davalisest tähä aikka vuadest ny muutongi o. Muutmam bäevä jälkken gaikk haju mistanusiva ja ny nokk ei haist mittä, ett kyll mar mnuulls sitt jottalai koronan dapastakki o oll. Se on gyll toisen gautt kamal asi, kotei lainkka tiäd ett on gippi, ni suutta oll, ett tiätmättäs levittä koronaviirust ymbrilles. Em mnää stää mein, ett tarvittis oikke lailes saeras oll, mutt ko olis edes joldinengim bääskräll, nin tiädäis ainakkim byssyp poijes ihmste joukost. Jos asjast ny jottalai hyvä täyty oikke hakemall hakki, ni ny ei tarvitt buale vuatte mennk koronapruuvihi. Taodi saerastamise jälkkem bruuv näyttä kummingi sem buale vuatt positiivist, ja taodi ei pidäis tull uudestanga sinä aikan. Toevota ny harttaste, ett mittmaarja jälkke likimain gaikk olsivas saannp piikktropi ja ruvetais pääsemän goko taodingurimuksest eroho.

Pitki pellavi…

Arvosa lukkja,

Laskjaise fiiramine alka jo tänäp, mutt ens viikkon diista o vast se oikke lailne laskjaispäev. Tämä viikk o ollut tavalisen gylm, mutt ny loppviikkost o valla fiini talvist ilma, ett sem bualest ränttä lähti ulos paserullt, taikk mäkkehe ny jo. Kyll mnuuld jää nykyselttä mäes lujumise välihi, mutt mukulan stää tehti niin gauvan go housumbersust vaan gest, taikk tul jämtt nokipimi. Vanhan dava jälkke mäes kuulus huutta, ett pitki pellavi, fiinei hambui, juurikkai ko nurkambäit ja naorei kon daltriikei.

Toisnas mukula kesknäs taikk heijä isäs pykäsivä napakelka jääm bääll, ja sen gans mentti ymbärs niim bahuksest, ett pää ol sekasin go Haminan gaupung. Nek kom duuppasiva napakelkkaha faartti koetivas saads sen giappuma semmost haittaralla ja hööki, ett kyytis oleva puttois poijes siit. Sitt ko kelkas oleva lens kolopperä hankkehe, ni alko aika krihitys, ja yks duuppajist pääs voorostas kelkottlema. Se ol kyll nii lystelist homma, ett usseman diima siinäkki men nii ett huratt.

Laskjaissen traditsuuneihin guulu tiätystengin gelkottelu lisseks mittsepi fyllämine. Enne muina laskjaisest o alkannp paastoaik, ko on gestänns seittmä viikko ainp pääsjäisse astikk. Paasto aikan ei syätty lainkka liharuakki, ett sen tähde laskjaisen om bämbätt mako täyttöhö rasvast portsuuni, ja papusoppahan dällätti runssaste liha ja fläski joukkoho. Uskotti, ett mitä enemä fläsk tiukus suupiälist, nii stää paremi lehmä lypsesivä ja sia lihosiva. Keitetys siambää ja sorkas syätti sormines, ja sormei ei saannp pyhkett taikk nuallp puhtaks, etei saanns suvells sirpist haavoi sormeihis. Kaike mailma herkuk kuulusivak kans laskjaisse, niingo nykysingi. Pulla mihe o flätät kretavahto ja mansikassyltty välihin, dlii Suamehe 1800-luvull Ruattim bualeld.

Enne aikkam bääsjäine o ollut vaimihmsten dyä juhl, mihe he lopetivap pellavatte, hampputte ja villatten gehrämise langaks. Laskjaisen ei ehtopäiväll saannt tehd muutonga mittä, ett kaikk vuaden dyä olsiva luanistan raarist ettippäi. Saunaha täödys mennp päeväll, ja siäll ei saanns sanno halastu sana. Nykyselttäm bääsjäine on galaas, ko sanota hyvästip pimjällt talvell ja ruveta vartoman gevätt.