Sialun o raar

Kulu, ymmäräks snää mnuu sillon,
kotei mnuu järken olf fasta?
Ekköst tiäd, etei kukka alvaris voi oll engel,
kon gaikk asja hakka vasta.
Mutt mnuu meining ja sialun o raar.
Oi hentt, en olt todestakka mikkäm brakkfaar.

Välill ole riihatoine,
ei pain murhe ei huale.
Mutt jolla aikka ole nörköksis ja jämtt flaatt
ja sillo nääs mnuust sen doisem buale.
Mutt mnuu meining ja sialun o raar.
Oi hentt, en olt todestakka mikkäm brakkfaar.

Jos mnää olengi välill närrillp pääll,
ni en tahds snuull valitta ja inist.
Vaikk eläm o surkki ja murhei täynn,
ni ittiän gumminga en gillumam bist.
Mutt mnuu meining ja sialun o raar.
Oi hentt, en olt todestakka mikkäm brakkfaar.

Oi, kylläs tiädä, ettän ole ihmnen,
go ussem barku ja ruina.
Joskus mnää kadu ja kollota vaan
gaikki niit klummei, ko on dullt tehdyks muina.
Mutt mnuu meining ja sialun o raar.
Oi hentt, en olt todestakka mikkäm brakkfaar.

Mutt mnuu meining ja sialun o raar.
Oi hentt, en olt todestakka mikkäm brakkfaar.
Mutt mnuu meining ja sialun o raar.
Oi hentt, en olt todestakka mikkäm brakkfaar.
Mutt mnuu meining ja sialun o raar.
Oi hentt, en olt todestakka mikkäm brakkfaar.

---

Tämä ”Don’t Let Me Be Misunderstood” veis o alu alkkatte ulosannett aastaikka 1964 ja ensmäitteks se laolo finyylill ammeriikkalaine Nina Simone. Englandlaine The Animals tek siit äkkimitte oma verssio samasen vuann, ja se nous Englani myyndlistoillk kolmaneks ja Ammeriikkas viidenekstoist. Veisust o jälkkengin deht ussema eri verssio, mutt englanim boikkatte verssio o jäännk kaikke suasitummaks.

The Animals on grundatt kuuskymmendluvu alus Eric Burdoni ja John Steelin doimest. ”Don’t Let Me Be Misunderstood” veisu lisseks The Animals tek suasitu verssio ammeriikkalaisest kansalaolust ”House Of The Rising Sun.” Kapelist o näht vuasitte varrellk kaikengaldassi kokkombanoi, ko ova rundann ymbärs mailma. Raumall nähdä yks niist pari viikkom bääst 29. päev kuluva kuut kulttuurtrahtöör Brummi laoll. Siink kokkombanos o alkperäsist jäsenist jälill ainvastas trumbal John Steel.

---

---

The Animals Raumallk 28. maaliskuut 2024

---

Talve ihmemaa

Hangem bääll reki kulke,
lumi jäll maahan dul se,
ja fiin o se tiä,
ko reki meit viä
läpitt suuren dalve ihmemaa.

Taanes jää syri pello,
kilise porokello.
Ny mett se vaa soi,
ko heone jo toi
tyyjön dalve ihmemaa.

Lumiukko viäres portimbiäle
suures hymys hiiline o suu.
Lämbö täyttä reissavaise miäle,
kilppa klanssa lumihang ja kuu.

Mummollt tiä tämä johta,
kuuse siällk komjast ploora.
Liäkik kynttlätte o sytytett jo.
O mummoll mökk ko linna ihmemaas.

Valkkja fluuri om bääles saann maa,
se timandi hangell nyk klanssama saa.
Rees o ni lämmi,
ei mialulisemmi vois aja.

Niin gaunei o ai härmäsep puu,
ova ne niingo morssiusfluur.
Aik o ny juhla,
ei riamull ol lapsette raja.

Lumiukko viäres portimbiäle
suures hymys hiiline o suu.
Lämbö täyttä reissavaise miäle,
kilppa klanssa lumihang ja kuu.

Mummollt tiä tämä johta,
kuuse siällk komjast ploora.
Liäkik kynttlätte o sytytett jo.
O mummoll mökk ko linna ihmemaas.

Ja fiin o se tiä,
ko reki meit viä
läpitt suuren dalve ihmemaa.

---

Mnää käänsi raumaks dämä alkkujas ammeriikkalaise joulveisu, ko o alu alkkatte nimeldäs Winter Wonderland. Sana veisuhun dek Richard Smith aastaikka 1934. Hän ol katells sulkklasareeti akknast juur satannu lund ja mukulattem belamist lumen gans, ja rupes kirjottama runo rakastavaisten dalvisest paserullist. Hänell ei ollu meininkki kirjotta runost mittä joulveisu, vaikk semne siit o jälkkembäin dullukki. Richard näytt runoas kambraatilles Felix Bernardillk, ko rustas siihe sävele. Veis präsätti finyylills samasen vuann ja se nous Ammeriika myyndlistatten gärkkehe. Richard Smith kual seoravan vuann 1935 sulkkuhu ollesas 34-vuatias.

Veisu esitt ensmäisen gerra Ammeriikas finyylill Joey Nash ja New York City-orkester. Se jälkke veisust on deht sadoi versio eri artistetten doimest. Sauvo Puhtila taikk Saukki niingo hänek kans tunneta, tek veisuhu suamengiälises sana rupriikillt Talven ihmemaa. Suames veisu laolo finyylill ensmäisen gerra Laila Kinnunen aastaikka 1960. Anna Hanski, Inga Sulin, Joel Hallikaine, Laura Voutilaine ja Eino Grön ova Laila jälkke levyttänn veisu suameks.

---

---

Leila

Mitäs teek ko jääs jämtt yksi
ja kukka ei odot snuu viärelläs?
Kon garas liassu ja menes lymy,
se o snuun gooho ylppeyttäs.

Leila, mnää kirnam bolvilttas.
Leila, eiköst yhdes jatketais?
Leila, se mnuu nörkö miäle huajenais.

Ko endne äijäs prakkas snuu,
koeti olls snuullt toperholtt.
Käänsis koko mailma ylössuite,
ko rakkaus sydämesäm boltt.

Leila, mnää kirnam bolvilttas.
Leila, eiköst yhdes jatketais?
Leila, se mnuu nörkö miäle huajenais.

Mnää aja henkkiän dakka.
O niingo saerastaisi sulkku.
Älä san, ett rakkauten on durha,
ja etei meill ol yhtest polkku.

Leila, mnää kirnam bolvilttas.
Leila, eiköst yhdes jatketais?
Leila, se mnuu nörkö miäle huajenais.

Leila, mnää kirnam bolvilttas.
Leila, eiköst yhdes jatketais?
Leila, se mnuu nörkö miäle huajenais.

---

Täsä o mnuun gäänöksen Derek and the Dominos kapelin veisust Layla. Veis ulosannetti aastaikka 1970 kapeli ainuvaks jäännyll alpummill Layla and other Assorted Love Songs. Layla julkasti sama aikka singlenäkki, mutei se noussu listoill, ennengo vuann 1972, ko se prässätti uudeman gerra. Sillo se nous Ammeriikas myyndlistatten gymnenneks ja Englannis seittmänneks. Veisu sävele ja sana ova värkänn Eric Clapton ja Jim Gordon.

Clapton gekses Layla nime vanhast perssialaisest runost. Siin runos miäs rakastu flikkahan, go naitetam pako edest toisell äijäll. Tarinas gävei nii surkkjast, ett rakastunn äij mistas järkes, kotei saannf flikka ittelles. Sääkrätä, ett Clapton ol korvias myäde rakastunn raarin gambraattis George Harrisonin vaimoho ja tehn Layla veisu hänell. Aastaikka 1977 mannekiin ja fotokraafer Patti Boyd eros Harrisonist ja men pari vuadem bääst naimissihin Claptonin gans, ko ol friiann händ jo pidemä aikka. Kerrota, ett Patti olis oll muusan ussemppa Harrisoni ja Claptoni rakkausveisuhu. Erici ja Patti rakkaus ei kestänns sekä ijangaikkisest, sillett he erosivak kymne vuade avjoliito jälkke.

---

---

Tsat tsat tsaa

Hyväs systri ja pruuri,

Niingo me hyvin tiädä, niim bari viikko takasim bidetti Englani Liverpuulis eorovisjo laolkilppailu. Suamen gilppailuveis ”Cha cha cha” tul toiseks ja Ruattin ”Tattoo” voitt koko konkkureeri. Parakraafik kilppailum bistetten dasimises ova muuttunn usseman gertta vuasitte varrell. Sillongo Lordi voitt aastaikka 2006, ni räknätti vaa ihmsten delefooneill andama ääne. Sitt ko fölihin dul ussema vanha itäploki maat nim beljätti, ett he äänestäväk kesknäs toissias, ni etei kukka muu enä voitt. Sen tähde säänöi muutetti jäll uudeman gerra, nii ett asjandunttiraadi andavap puale äänist. Tänä vuannk kävei, nii ett Ruatti sai kaikke enimä asjandunttiraadette äänist ja Suam telefoonäänist. Tott maar Suames ny ollas stää miäld, ett ainvastas telefoonäänette andaja olivat tälkk kertta oikkjas.

Eoroveisu ol alu alkkatte iskelmkilppailu, misä kuulttim balladei ja luanikkai trallei, mutt viimäs vuasins siäll on guultt musiikki äärest äärehe. Framill o ollk kansamusiikki, rockmusiikki, popmusiikki, elektronist musiikki ja räpmusiikki. Mnää ole ai luull, etei räppi Eoropas kuunnellp pali muuhallk ko Suames, mutt nyt täyty usko, ett kyll stää sitt vissin guunnella eine verra muuhalakki. Ainakki ol liki, etei Käärijä voittannk koko kilppailu tänä vuann räpveisus kans. Mnää taeda olls semnem bali puhutt buumer, koten ol räppi oikke ikän ymmärtänn ja jos stää radiost tlee, niin ganal vahettu äkkimitte. Onneks olkkon gaikest hualimatt Käärijällt toisest sijast. Se o ylipäätäs Suamen gaikkitte aikkatten doiseks parhave sijotus eoroveisuis. Se kuitengi enimitte otta närsym bääll, ett Ruatti voitt veisullk, kon guulosta paikotelle Abba veisuld ”The Winner Takes It All.”

Eoroveisutte finaalpäevä aatton Läns-Suam kysys intternetpladillas, ett kuka kerkke ensmäitteks käändämän Käärijä veisu Rauman giälellk. Turu murttells se ol jo ulosannett ja siit ol vissin dull miälehe, ett kyll se raumaksikki pasais tehd. Raumlaine friiredaktöör ja laolundekki Anteroise Ari ol kikangaka ottam bännän gättehes, ja häne sanattes jälkke raumangiälise lyriikas synnysivä ungefäär varttiimas. Lystelise ja raarin gäänökse Antsu ongi saann aikkaseks.

---

Tylkki viikk ja pali pitki päevi takan
Rommtodi ja pukspröötti ja sitt paanall
Ehto o viäl nuar, mnää ala hikkoma
Jäinen daulvärk o nyp paremb hajotta

Pid ny visust kii snuu rommbotustas niingo
Tsa tsa tsa tsa tsat tsat tsaa
Ny ei ol aikka huamist fundeerat niingo
Tsa tsa tsa tsa tsat tsat tsaa
Pönttöki o sekasi ei murhett lainkka niingo
Tsa tsa tsa tsa tsat tsat tsaa
Niin gauan glimota, ett tipun doolistan niingo

Muutam napander jo lillu vattassan
Mutt viäläkkä ei se näy mnuu naamasan
Ehto o viäl nuar, mnää ala hikkoma
Jäinen daulvärk o nyp paremb hajotta
Tanseis ne jo vissi mnuu vartova
Niingon tsat tsat tsaa mnää sinns singahda

Pid ny visust kii snuu rommbotustas niingo
Tsa tsa tsa tsa tsat tsat tsaa
Ny ei oll aikka huamist fundeerat niingo
Tsa tsa tsa tsa tsat tsat tsaa
Pönttöki o sekasi ei murhett lainkka niingo
Tsa tsa tsa tsa tsat tsat tsaa
Niin gauan glimota, ett tipun doolistan niingo

Ny mnää ruppen danssama
Niingon tsat tsat tsaa
Ei olp pelkko lähtis seilama
Niingon tsat tsat tsaa
Mnää kaadam bäähän dyyrist shamppanja

Tsat tsat tsaa
Toine silm katto kattoho
Em mnää ossap puhhukka
ko joku perkel mnuu kaiherta
Tsat tsat tsaa
Em mnää pruukka tämne ollakka
En ol, mutt tänäpä ole, tänäpe ole äij!

Ny mnää ruppen danssama
Niingon tsat tsat tsaa
Ei olp pelkko lähtis seilama
Niingon tsat tsat tsaa
Mnää kaadam bäähän dyyrist shamppanja
Niingon tsat tsat tsaa
Tsa tsa tsa tsa tsat tsat tsaa
Niingon tsat tsat tsaa
Tsa tsa tsa tsa tsat tsat tsaa
Tsa tsa tsa tsa tsat tsat tsaa

---

---

Huakki eläm

Täst asjast en olt tiänn enne mittä,
se o huakki eläm.
Täst paikast en olk kuullk koska enne
ja ole saann antteks.
Huakki eläm ja ole saann antteks.
Sillo snää otis mnuu valttahas.

Josta verkkasen diä varrest mnää koeti löyttäs snuu.
Päev päevä jälkke sild tiäld ko mnää oli följänns snuu.
Huakki eläm ja ole saann antteks.
Sillo snää otis mnuu valttahas.

Yhdellk kertta,
snää oti mnuuld järjem bois.
Toisellk kertta,
naoran go stormhull ai vaa.
Se o huakki eläm.

Josta verkkasen diä varrest mnää koeti löyttäs snuu.
Päev päevä jälkke sild tiäld ko mnää oli följänns snuu.
Huakki eläm ja ole saann antteks.
Sillo snää otis mnuu valttahas.
Huakki eläm ja ole saann antteks.
Sillo snää otis mnuu valttahas.

---

Englandlaine Rock-kapel Uriah Heep ulosanno toukokuus vuann 1972 heijä neljänem bitksoittolevys, ming nimi ol Demons and Wizards. Se nous oites Suamen gaikke myydymäks albummiks ja oliki stää ussema viikko. Finyylin gaikke suureve hitt o veis Easy Livin’ ja se julkasti erinäs single-levyn samase suve heinguus. Veis o lyhyv ja noppi rock-shuffle misä o luanikas väliriff. Mnää tykkä eritottem bassombelaja Gary Thaini melodisest soitost täsä ja muisakkin gapeli veisuis.

Veisundekki on gapeli urkuttembelaja Ken Hensley. Häneld on gysytt, ett kuit tämä Easy Livin’ o syndynn hänem bääsäs. Hän o sääkränn, ett he oliva ollk kapelin gans ussemam bäevä studios värkkämäs uutt albummias, ja yhde semsem bäevä jälkke he oliva hypännp pirssihi ja pispundeerann, ett kui ihmse luuleva heijä elämäs oleva jämtt huakkja. He vaan dleevap paikam bäällk, kiipustava lavalls, soittava eine aikka ja kokkova miljuunat taalap poijes. Siit hänem bäähäs jäi pyärimä sanapari huakki eläm, mist hän varttiimas värkkäs uude rakkausveisu.

Veisutte sanois jokku näkevä uskondunnustukse jumalall ja siit kui händ följätä. Usse ongi nii, ett rakkauslaulutte sanak käändyvä uskvaiste ihmstem bääs jumala ylistykses ja käskyks följät händ. Olkkot ny vaikk niingi, jokane saa ymmärttä sana juur niingon dykkä.

---

---