Lonsimäen giikartornis

Kyll tääld tarvittis pääst jo poijes,
sanos filur varkkall.
O liiam bali upra,
eik kukkan goska jelppa.
Pisnismiähe ryyppä mnuu viini.
Pruukkaja mulja mnuu maa.
Ei meina mikkäm byssyt träkis.
Kukka ei san halastu sana.
Hei, hei

Ei passa liikka murhettu,
ryävär paohas ystvälisest.
Mailmas om bali ihmssi,
kon tunde, ett eläm o vits.
Mutt snää ja mnää kyll tiädä se,
etei asi jämtt niingä ol,
Ei ny viiteis enä lärvitell,
o jo ehto myähä.
Hei, hei.

Lonsimäen giikartornis
äijäs siälls syynäväk,
ko mamsellit tramppa kengisäs
ja piikap paljangonde.
Jossa haminam bualell
villkatt mouru ai joukko.
Kaks skuunari tlee möljähä,
ja tuul ruppe ploossama.
Hei, hei.

Lonsimäen giikartornis.
Lonsimäen giikartornis.

Tämä ”All Along the Watchtower” veisu o alu alkkate skriivann ammeriikkalainem Bob Dylan, taikk Robert Zimmerman, niingo häne oikki nimes kuulu. Veis ulosannetti aastaikka 1967 ja usseman daitteilija on dehn siit se jälkke oman dulkina. Kaikken guulusimman dulkina veisust o värkänn Jimi Hendrix vuann 1968, ja se o niin gorkkjas kraadis, ett ihmse ussemite luulevakki, ett veisundekki o Hendrix.

Heinill härkkätte ulhe

Heinill härkkätte ulhe
Nukku laps viatoine
Engeldroikan diä
Piamitten dyyjö viä
Kaikkja suurind rakkautt kattoma

Liäppeis äites rakkaha
Nukku piäm boik jumala
Engeldroikan diä
Piamitten dyyjö viä
Kaikkja suurind rakkautt kattoma

Joukos liljatte ja ruusutte
Nukku herr kaikkette
Engeldroikan diä
Piamitten dyyjö viä
Kaikkja suurind rakkautt kattoma

Ristillf fölis ryävritte
Nukku uhri puhtave
Engeldroikan diä
Piamitten dyyjö viä
Kaikkja suurind rakkautt kattoma

Tämä joulune veis o alu alkkate fransklainen gansalaol 1600-luvuld. Jyväskyläläinen goulmestar Korpilahde Martt kääns se Suamen girikiälell aastaikka 1926. Porilainen gapel Dingo ulosanno vuann 1984 veisu ”Autiotalo”, mist tul heijän gaikkette suureve hittis. Ollek yhtens syyns se, ett sävele ova vanhakselttas einen dutut täst joulveisust?

Oikke hyvä ja raohalist jouluaikka kaikill!!


Ann ny oll


Mnää löödä itten ojam bohjald.
Äite Mari tlee mnuun dyyjö
ja kuhise mnuun gorvaha.
Ann ny oll.

Ko mnää tunne miälem bimjäks,
hän dönöttä mnuu edesän,
ja kuhise mnuun gorvahan.
Ann ny oll.

Ann ny oll, ann ny oll, ann ny oll, ann ny oll.
Kuhina o viissaude.
Ann ny oll.

Ko ihmssi vaeva sydänsuru,
hekki ova jämtt sama miäld.
Vastaukse siihe saa.
Ann ny oll.

Vaikk ihmse ova erosakki,
niin dilasutes hes siin näke.
Vastaukse siihe saa.
Ann ny oll.

Ann ny oll, ann ny oll, ann ny oll, ann ny oll.
Vastaukse siihe saa.
Ann ny oll.

Ann ny oll, ann ny oll, ann ny oll, ann ny oll.
Kuhina o viissaude.
Ann ny oll.

Ann ny oll, ann ny oll, ann ny oll, ann ny oll.
Kuhina o viissaude.
Ann ny oll.

Vaikk yä om bimi, pilvei täynn,
ni aoring jossan glanssa mnuull,
homotta ai huamisse.
Ann ny oll.

Mnää herän gauhjan gapelihi.
Äite Mari tlee mnuun dyyjö
ja kuhise mnuun gorvaha.
Ann ny oll.

Ann ny oll, ann ny oll, ann ny oll, ni, ann ny oll.
Vastaukse siihe saa.
Ann ny oll.

Ann ny oll, ann ny oll, ann ny oll, ni, ann ny oll.
Vastaukse siihe saa.
Ann ny oll.

Ann ny oll, ann ny oll, ann ny oll, ni, ann ny oll.
Kuhina o viissaude.
Ann ny oll.

Beatles ulosanno tämä Let It Be nimise veisun doukkuus 1970, samase veisu jälkke nimetyll alpummill. Beatles ol jo hajonnk, kon dämä alpum ilmestys. Sääkrätä, ett veisundekki Paul McCartney olis veisu kirjottaesas murhettunnp Beatlesi hajomist, Pohjos-Irlanni ja Viatnami sotti, taikk yhtessen gaikki murhei ja vastuksi ko hänell ol miälesäs. Paul on gehunn, ett hän gerto unestas, misä hänen guallu Mary äites lohdutta händ ja sano, ett kaikk o reedas, ann ny oll. Pauli äite kualk, ko hän ol neljändoist ikkänem bojanglopp.

Aretha Franklin gerkes laolama veisu finyylill jo joulkuus 1969, pual vuatt ennem Beatlesi. Let It Be ol lukkuas jämtt ensmäinem Beatlesi värss ko ulosannetti Neovostoliitos vuann 1972. Let It Be-ramariikk hoeta nelikymmend yks kertta veisu aikan, ett kyll maar se sendän dlee klaariks, ett ann ny oll.

Let It Be juutuupis: https://www.youtube.com/watch?v=QDYfEBY9NM4


Soittakka Paranoid

 

Vaimihmsell anno mono, kotei hän tahd autta mnuu.
Ihmste miälest olen gooho, otta krymbys tramppa vaa.
Kaikep päeväf fundeera, ja alvariis o muirus suu.
Sääkriste mnuu järken lähte, josen raohattava saa.
Ekköst jelppais, hollaisis aevojan?
Nii händ.

Mist mnää löödä järjevalu, etei kaikk men hunningoll?
En ymmärr lystelissi asjoi, sokki mnuun däyty oll.

Jos snää kerro hyvä vitsi, mnää vaa ruppem barkuma.
Autuast en olo tunn, rakkautt en todestakka.

Ottakka ny vaari näist, mitä mnää juur praakkan deill.
Nauttikka elämästän, mnuu pärjä enä mikkä ei.

 

Englandlaine raskast rokki pelava Black Sabbath ulosanno vuann 1970, Paranoid nimisem bitksoittoflata, ming nimi tul siin ollest sama nimisest veisust. Sillongo orkester ol ollus studjos värkkämäs stää flattatas, ni he olivat tarvinn viäl yhde lyhyväm biisi sen fylliks. Semse hes sitt rustasivap puales tiimas, ruakholanill ollesas. Kapelim basist skriivas äkkimite sana veissuhu. Hän ol fundeeranns stää kui hän ol rippiskoul-ikkäsenf friiaskell jotta flikka. Kaikk kapelijäsenet tykkäsivä ens alkkuhu, etei tämne veis ol yhtikä mistän gotosi. Siit on gummingin dull heijän gaikke suureve hittis.

Mnää oli vuastuhane vaihten gohinois Hartwall areenallk kattomas John Fogertyn gonsertti. Jossai veisutte välis tul verkanem baikk, ni eiköst joku yleisöst kailottannk kurkk suaranas, ett soittakka Paranoid. Puale halli räjätt naorama stää juttu ja Fogerty ihmettel, ett mitä ny oikken tapadus. Pitkä aikka se oliki hauskas jutt konserteis, ja joku se ai huus johonkki välihi. Nykyselttä se vitsi o jo nii ulosgulunn, ett semmost huutaja katota noka vartt pisi.

Paranoid juutuupis: https://www.youtube.com/watch?v=Uq42HUUJFzU

Traput taevasse

 

Siäll o fröökyn, go o viss, ett kaikk klanssav on gultta.
Ja hän osta traput taevasse.
Ko hän dlee, niin diättäs saa, ett kaikk puadi ovak kii.
Mutt praakkamall hän saas stää ko miälen dlee.
Oi oi, ja hän osta traput taevasse.
Seinäll on gyltt, mutt hän dahto olls sääkker.
Niingos tiädä, ni sanas suutta meinat kahtakki asja.
Puro varrell om buu, misä lind laola.
Toisnas meijä fundeeringi ova riipi raapi.

Oi, se pistä vauhkottlema.
Oi, se pistä vauhkottlema.

Mnuull on tundmus, ko mnää vahta länttehe.
Ja mnuu hengenp parku jättämisest.
Ajatuksisan ole nähn saurenkkai läpi puitte.
Ja niitte ääni, ko jääväk kattlema.

Oi, se pistä vauhkottlema.
Oi, se pistä todestakki vauhkottlema.

Ja kuhistan gohtpia, jos mes soita se värsy,
niim billimbelaja ruppe meit luutsama.
Ja uus päev nouse niillk ko seisovap pitkähä.
Ja metäk kaikk kaikuva naorust.

Jos jotta muuttu elämäsäs, älä ol murheisas,
klaara menny ja annt toevo uudell vuadell.
Kylläs kykenny tramppaman gaht polkku pisi,
mutt pitkäs karamises snuull o viäl aikka vahetta tiät.

Ja se pistä vauhkottlema.

Pääsäs humise, mutt ming tähde, stää es ymmär.
Pillimbelaja käskes snää fölihis.
Raar fröökyn, guuleks tuulem bloossava ja tiädäks,
ett trapuk killuvak kuhisevan duulem bääll?

Ja ko me viipotan gässiän diäll,
meijä varjo ovap pidemäk ko meijä sialu.
Siäll fröökyn dramppa, se met tiädä.
Hän glanssa kirkast valu ja tahto näyttä,
kuik kaikk vahettu kullaks.
Ja josas kuundles nuukaste,
niin guules veisun go mene näi:
Kon gaikk ova yht ja yks on gaikk,
ni ollan galljoi, eik tudjut.

…ja hän osta traput taevasse.

 

Tämä värss o jämtt friiste käänett raumangiälell englandilaise Led Zeppelini veisust Stairway to Heaven, ko om bräsät finyylill vuann 1971. Värsy lyriika o skriivannk kapeli solist Robert Plant ja hän o sääkränn, ett se kerto vaimihmsest, ko saa kaikk mitä tahto ällis jälkke. Sanat tliivap paperillk kuulemm niingon göytt vaa ja Plant ongim baohann, ett ol niingo joku korkkeve voim olis styyränn hänen gättäs. Sana ova nii mystise, ett mahtak Robert ittekkä ymmärttä mitä ne meriteerava? Tämän gahdeksaminuuttise veisu sävels orkesterin gitarist Jimmy Page. Hän ol fundeerann edeltkätt, ett tehdäs nyk kerralttas oikke raar ja ikimuistone veis, ja kyll hän siin nii hyvi o lykistynn, ett se o usse äänestett mailman gaikkem barhamaks rock-veisuks.

Mnuu ol vanheve flikkan arvospitte gymnen gohinois, ko hän guul tämä laolu radjost ja sanos, ett noi fiiniste mnuuki lyständäis kitara pelat. Kyll stää kitarasoitto sitt aljettingi harjottlema uskoste, mutt intress lopus ennengon gerkes niim bitkälttä, ett veisu nuati olsivak kaikk ovett lailes. Ussema ovak kyll sen dreenann jollan davall ja sen tähde musiikkpeleittem buadeis lukeki usse seinäll, ett älä soit trapui taevasse.

Hihhulfänikä ammeriikas ja vissi vähä muuhalakkin giaputtlivaf finyylkiakoi muina nurimberi ja olivak kuulevannas jottalai saatanalissi anonseerauksi rock-värssyist. Kui ollakka niin, dästäkki veisust o löödett pitk pätk belssebuubi flätinä.

Traput taevasse snäärööris: https://www.youtube.com/watch?v=qHFxncb1gRY

 

Traput taevasse 2