Parkk Osmo

Hyvä lukkja,

Alu alkkate frekatiks rikatt seillaev Osmo pykätti Rauma Salmesuu varvill viimäste nälkvuasitte aikan, aastaikka 1867 ja 1869 välill. Rauma ymbristöst kaadetti iso joukom bihkassi komjoi honkki, ja laev rakenetti hätäaputyän sändilisest ilma mittä suuremppa kiirutt.  Laeva riitingit tek Tanskas syndynnp pykmestar J. Bustorff, kon gortteeras Poris. Riitingitte jälkke laev ol 55,7 meetteri pitk, 10,4 meetteri levi ja se ott lasti 751 tonni. Osmo lykkjäissi fiirattin 31. päev heinguut 1869 ja ensmäisell reisulles se läks samase vuade syyskuus. Osmo pykätti valdmerilaevaks ja stää ei valla usse enä Raumall nähtykkä. Asti kerkes runssa viidengymne vuade aikan seilama ymbärs mailma kaikill mandreill. Astjam bykämine makso runssak kakssatatuhatt sillost markka ja Raumo Stads Rederi Aktiebolagetin redaris saiva laeva hinnan dakas viides vuades, ja se jälkke viäl usseman gertta. Aastaikka 1880 Osmohon dehtin däysremontt ja sillo se muutettim barkiks.

Osmo ol kaikkjastas hyvä ja kaunis asti ja seilas onnelisten tähdette all, mutt kyll sill muutam haverkin gäve vuasitte varrell. Vuann 1903 kapteen Friiberi ensmäisell reisullk kolm merimiäst mistas henges. Raumlaine poosu Frans Viktor Willman ol Dooverisundis reivamas märssseili, ko häm butos märssraakald täkklastim bääll ja kual seoravan yässen. Porttukalin gusteill Oporto edustall nous kova storm, ko raivos kolm päevä. Täkklast rupes kirppoma ja kapteen Friiber määräs miähe naijamas stää kiines. Suure aalop pyhkesivät täki ylitte ja veivä Unajalaise jungmanni mennesäs. Englani Beachy Headin edustall jungmann Eskola putos prammraakald täkklastim bääll. Hänem bäähäs tul usseman glupu, oikki kylk uuman gohdald venatt pahaste ja oikki käsi katkes kyynärpää alapualeld. Eskola jäi sendä henkki, mutt hänen gätes jäykistys, ni ett merimiähe virkkaha hänest ei enä ollu. Rotterdamist ol otett fölihi suamlaise ahterseilurin dilall hollandlaine jungmann. Kom bäästim bohjamerell, ni jungmann putos föörmastost laivan däkill ja mistas oites henges. Suvell aastaikka 1910 Osmo men gapteen Stenroosi alasudes mäkkehen golmk kertta Tanska särköölis. Osmo ol kolisuunis toise laevan gans ainakki neli kertta.

Yks lysteline jutt käve kerran, go stormi aikan sika ol päässy liassuhun goijastas, ja vesimassak kuljetivas stää ymbärs Osmon däkki. Äijäk karasivas siam beräs ja saiva viimätteks sen giines pitelemälls stää korvist ja saparast. Sikka ol stormis vaikki styyrät takas oman goppihis ja nii äijät tuuppasivas se likimäisest ovest sisäll. Se rookkas oleman kapteen Friiberi hytt. Kon gapteen dul yäll hyttihis, ni häne frou kroosas tytyväisen sängys ja sika sängy all. Sika pääs röhkemän dakas oman goijahas aamusten, go storm ol verkendynn.

Aastaikka 1910 John Nurmine nuareve ost Osmo auksoonist. Hän men gottihi ja sanos isälles, ett ol juur ostann Osmo sikses huakkjall hinnall. Isä vastas siihe: ”Mitäst tommost vanha praakki osti ?” Nurmine myys aastaikka 1913 laeva luvilaisell laevisänistöll.  Vuann 1918 luvilaise myivä Osmo ettippäi Hangö Rederi Aktiebolagetill. Samasen vuann asti rikatti skuunarlaevaks. Hangom buulaak tek Osmoll viimäse reisu vuann 1923, ja het toivas sillk kertta kolilasti Londonist Helsinkkihi. Hangolaise myivä Osmo helsingläisellt Tolfvan puulaakill vuann 1925, ja se jälkke Osmo makas hyly hallus Mustikkmaa rannas ja se poistetti laevrekisterist aastaikka 1928.

Kirimaakar Maila Talvio ja Satakundlaise Osakunnan guraattor Potila rookkasivak kuulema, ett komjas raumlaine seillaev makka Mustikkmaa rannas. Hek käveväk kattomas astja ja ihastusivas siihe niim bali, ett Osakund päätt osta Osmo ja tehds siit museolaeva Helsingi Seorsaarehe. Tolfvan puulaak pyys Osmon grovist kakskymmend tuhatt markka. Osakund sai koottu kymnenduhatt ja Suame valdjo lahjott lopuk kymnenduhatt markka. Fundeeratti, ett reedamisse tarvittava rahas saadais gyll koottu sitt myähemi. Osmo pukseeratti reedattavaks Uudengaupungi varvill ja se saavus sinn joulaatton 1929 kell kakstoist. Satakundlaise Osakunnan doimest pidetti Raumall 4. päev tammkuut 1930 Osmo hyväks kalaasehto, misä Maila Talvio pit puhe, Nortamo jaarittel ja Toivo Vanhtalo laolo.

Räknätti, ett Osmo reedamisse menis puale miljuuna markka, mutt myähemi räkning nous kyll nelingertaseks. 1930-luvu alkpual ol rahalisest piukka aikka ja Satakundlaise Osakunna varattengeruka ei tuattann juur mittä ja Osakund lahjott Osmo Seorsaare Ulkmuseo murheks. Osmo reedamine ol verkkast ja kaike lisseks Uudengaupungi varv tek pankroti aastaikka 1932. Gustaf Eriksson ost Uudengaupungi varvi ittelles ja kotei Osmo reedamisse ollu raha, ni se pukseeratti Hiumbuhtihi odottamam baremppi aikoi. Suvell 1937 Läns-Suame ravistel kova storm, nii ett Osmo ankkurkätting katkes, ja se men mäkkem Pähknäiste ja Kimkarim buhtihi. Samase vuade syksylls storm jylläs toisen gerra ja Osmo lametus Hiumbuhdin Kotoniämehe. Tammkuus 1941 Uudengaupungi Aseveljes saiva luvam burkka Osmom boltimbuiks. Hiumbuhdin Kotoniämes o viäläkki näkyvis Osmom bantturim bäit. Mnää ole stää praakki jo pojangloppin rundann isän gans paatill ymbärs. Muutam vuas takasi mnää ole viimätteks käynn jääm bääld kattomas praakki. Se herättä viäläkkin gunnjotust, mutt kyll meri ja jääs sen goht klaaravak kokonas poijes.

---

Osmo parkiks rikattun

---

Osmon galjuunguva Rauma Merimuseos

---

Osmo suvellk 2005 Hiumbuhdis

---

Osmo talvellk 2018 Hiumbuhdis

---

Voitto Lindqvisti värkkämä malli Osmost Merimakasiinis

---