Hyvä ystvä,
Meill on drekoolis viis omembuut, pari plummombuut, kymmengund kirsperpuska, raparperi, viis tikkerperpuska ja musti, punassi ja valkossi viinmaripuski yhtessem barikymmend. Kartno ja trekooli välis o aitanp parikymmend mariaronjapuska ja lisseks o viäl pari pihlavpuut, yks ruusukvittembusk ja tiä sius orapihlavaine ait. Syksyll on gaikengaldassi marjoi ja omeni niim bali, etei niit kaikki pyst millän gokkoma ja käyttämä mihinkkä. Rötö ovak kyll miälisäs syksysest ransuunist ja meijän gatette harmiks ne juhlivat trekoolis ja pitäväs siäll aika krähinä. Kati joutuva lymyttlemä jossam biiletten daikk puskatte all, eteiväs saa haisevi pommei nakskarveleihis.
Vihtmustikaspuska ruppeva olema nii vanhoi, etei niist tul enä pali marjoi, mutt punassi viinmarjoi tlee ai ussema ämbrillist ja ne o noukett ain gorjuhu. Frou on geittänn viinmarjoist muutma maijalise mehu ja ne om bistett pakasharkkuhu, mist niit o sitt juatt talve aikanp poijes. Mnää ole ai sillon dällön dehn kirsperist kotoviini, jos vaa olen gerjenn nek kokkoma ennengo rötö ovas syänn nek kaikk. Kirsperitte sekkaha mnää ole ussen dällännp punassi taikk musti viinmarjoi. Niit tlee tavalisest runssaste ja net tleevas sama aikkahan gypseiks, ett juur sen tähde niist on dull ussen dehty viini. Kaikki muitakki marjoi ja omeni ole freistann viini joukkoho vuasitte varrellp paitt ruusukvitteni. Täyty maar stääki viäl joskus pruuvat.
Kotoviinresähteis anneta höyde, ett marjat taikk hedelmäk krotatan gäymisastjaha sihtpussis ja anneta olls siällp pari viikkot, ming jälkke puss otetam boijes, lisätä vett ja anneta viinin gäöd loppuhu. Juur nii mnää olengin dehn dähä astikk, mutt mnuull o ollk kauva miälesän, ett kui mahdais luanat, jos marjak keitäis ens maijan gans ja tälläis se jälkke valmiks girkka mehun gäymisastjaha. Sihtpussin gans o ai aika pelamine ja siit mene ai läpitte fiini pehu, nii ett stää sakka o ungefäär viis sentti käymisastjam bohjall. Viinin däyty sen tähde antta ai välills seisso ja lurutells sitt lappon gans usseman gertta astjast toissehe, ett se tliis kirkkaks. Mnää olem bitännp päevkirja niist viineist, ko olen dehn ja mnuull om biän vihk täynn vanhoi resähtei. Ensmäise muistimbano ova vuadeld 1998, mutt ensmäise viini mnää olen dehn jo 80-luvu lopull. Vihkoho o merkatt jämttist päevmääräk, kosk viin om bantt käymä ja kosk se o oll valmist ja kaikk sändik ko siihe on gäytett.
Mutt mennäst tämä syksysse viinihi. Mnää noukesi ämbrilisem bunassi viinmarjoi ja puale ämbrillist kirsperei, ja keiti marja ilma sokersantta mehumaijas, misä niist tul kuus litra valmist mehu. Mnää flättäsi mehun golmengymne litran gäymisastjaha ja pisti lisseks viis litra vett ja viis kilo sokersantta, ni ett liänd ol kaikkjastas nelitoist litra. Käymisastja ei räntt täyttäk kom buale välihi astikk, sillett viin gäy ens alkkuhu nii friimakkaste, ett vahto tlee vesilukost ulos, jos asti on däynn. Mehuliäm tarvittis ollk koko aja liki kahtkymmend graadi, jos se o siit alitte niin gäymne verkendy taikk seisatta yndännäs, ja jos se ylitten gahdengymnengahdeksan graadi ni jäst kuale. Puadist mnää oli förskottihi ostann viinin dekemise alotuspaketi, misä ol kaikk tarppelise ja tarppettomak kemikaali. Paketist mnää oti framill viinjästi ja jästravindsuala ja triputi ne mehuliämem bääll. Se jälkke mnää pistin gäymisastjan gannem baikalles ja tälläsi vesilukon gannes oleva reikkähä. Seoravan aamun vesilukk pulis jo seivakkaste ja saungamarihi ol levinn makki hiiva ja marimehu haju. Pari viikko jälkken gäymne ol melkke lakann ja mnää lisäsi astjahan golmttoist litra vett ja viis kilo sokersantta, ni ett liänd ol kaikkjastas 28 litra. Se jälkke viin gävei pari kuukautt raohalisest ja sitt kon gäymne stoppas kokonas, ni mnää kandrasi siihen gäymsem bysättämisaine sekkaha. Mittälai liivattei ja bendoniittsavei ei tarvinn ottap paketist viinin girkastamist varte. Viin ol jämtt kirkast jo valmiks. Mnää kaadon glassihi yhde eine viini ja maisto stää. Oikke hyvä se sikses ol, vaikk färi oliki eine vaaleva. Poik o viänn jo fölisäs muutmam botu uutt viini ja sääkräs, ett oikke raari se o ja kyll siit vaam böffingin dlee. Ny viin saa oll viäl muutman guukaoden gäymisastjas kypsendymäs ennengo stää suutta pistäp potuihi. Smaakk parane ja pehmene viäl, mutt kotoviinei ei räntt montta vuatt pittäp potuis, kotei ne oll ikän mittä vuaskertviinei. Se verra hyvin gotoviini ova maistunn, etei nes sem bualest ol montta vuatt säilynn. Jaa, taedangi otta jällp piänen glasilise!
PREIVEI RAUMALD 